lauantai 17. toukokuuta 2014

Puppana...

...pikkumiehen paras kaveri. Ilman sitä, ei nukuta. Sen kanssa hän voisi kulkea vaikka koko päivän "käsi-kädessä", mut toistaiseks ollaan kyllä pidetty hänet vaan uni-kaverina. Mun mielestä on vaan niin mielettömän söpöä kun lapselle tulee jostakin pehmolelusta noin tärkeä. Se hymy pienen miehen kasvoilla kun illalla laitetaan sänkyyn ja näkee puppanan. Niin söpöä! ❤️


Lucas sai tämän Pentikin pupun syntymälahjaksi mun hyvältä ystävältä Jasminalta. Nyt Jasmina oli ostanut myös "Juniorille" babyshower-lahjaksi Pentikin lampaan, aivan ihana ajatus. ❤️ Pojilla samankaltaiset mutta kuitenkin erilaiset unilelut. Katsotaan mahtaakohan lampaasta tulla junnulle yhtä rakas kun Puppanasta Lucakselle?! :)


Lucas nukahtaa Puppanan kanssa yksinään niin helposti. Toistaiseksi toisena "univälineenä" toimii myös tutti. Tuttia ei siis syödä päivällä, vaan ainoastaan nukkumaanmennessä. Mä oon jotenkin ajatellut, etten pidä mitään kiirettä nyt vauvan syntyessä Lucaksen tutista vieroittamisen kanssa, sillä musta sitä ei voi nyt ajoittaa tähän syssyyn. Vauvalla on sitten kuukauden päästä kuitenkin tutti niin kukapa ne tutit sitte hakis suuhunsa jos nyt vieroittaisin? Toiset on sitä mieltä, että Lucaksen tutit pitäisi heittää jo nurkkaan, mutta mä en nää tuota ongelmana sillä syö sitä kuitenkin vain nukahtamiseen. Toki jos päivällä jostakin tutin bongaa niin suuhunhan se menee, mutta ei hän sitä muuten mitenkään erikseen pyytele.

Mitä mieltä te olette, minkä ikäisenä lapsi viimeistään pitäisi vieroittaa tutista?

Onko teidän lapsilla rakkaita unileluja?

❤️annieweliina

2 kommenttia:

  1. Meillä on nyt suurin piirtein kuukauden päivät oltu tutittomia. Eikä täysin ruusuilla tanssimista kyllä ole ollut. Usein tuntuu, että unet kestäisivät hieman pidempään kun tyrkkäisi tutin suuhun. Tarkoituksella pidettiin ihan pienestä asti unilelua sängyssä, juurikin silmällä pitäen tutista vieroittamista. On sitten ainakin joku tuttu ja turvallinen siellä sängyssä.

    Vaikea sanoa ikää, jolloin pitäisi tutiton olla. Meillä se oli mahdollisimman pian puolen vuoden jälkeen kun imemistarve alkaa vähentyä. Ainahan se on yksilöllistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wautsi, mahtavaa et ootte päässeet tutista eroon. :)

      Luin äskettäin jostakin opuksesta että tutista vieroittamista ei kannata ajoittaa sisaruksen syntymän lipeille. Tästä syystä meillä vielä pitkittyy tämä vieroittaminen. Ja saattahan se olla, ettei pikkuveljelle maistu tutti lainkaan. Sit ei ole houkuttimia toisella ni voi olla taas helppoa sen vuoksi vieroittaa. Kesän jälkeen joka tapauksessa heitetään tutti nurkkaan, ellei Lucas itse jo aiemmin heitä.. ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi ❤️