sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Viikonlopun kuulumiset

Tuli toivetta, että postailisin enemmän meidän päivien kulusta. Jostain syystä mulla on jäänyt kokonaan nää ns. "kuulumispostaukset" ja ajattelinkin heti ottaa itseäni niskasta kiinni. Tää viikko on muutenkin ollut aika hiljaista blogin puolella, kun tuntuu, et jostain syystä aika ei oo riittäny tänne asti ja nyttenkin postaan puhelimella samalla kun makoilen sohvalla ja vilkuilen telkkaria.






Lauantaina me olla möllötettiin Niclaksen kanssa kotona aamupäivä kun isiHoo ja isoveikka lähtivät asioille. Löhöiltiin sohvalla ja vietettiin LazyDaytä. Kun isommat pojat tuli kotiin, alettiin leipoa pikkujoulun kunniaksi pipareita. Lucas oli innoissaan kun tehtiin "Amma"-pipareita. Mamma=Amma ja tässä tapauksessa on siis muumimammakin. Taikinaa tais poitsulla mennä kyl enemmän suuhun kuin uunipellille, mut saatiin me muutamat piipparit valmiiksi ja vielä koristeltuakin.







Koska ei ehditty nyt mihinkään syksyn vauva-uinriryhmiin kovista yrityksistä huolimatta mukaan, niin ollaan viikonloppuisin käyty jompana kumpana aamuna uimassa omatoimisesti. Tällä viikolla se osui sunnuntaille, eli oltiin tänään aamulla pulikoimassa ja saatiin meidän ihana Mummakin mukaan. Lucas taas hyppeli veteen kuin mikäkin pikku-sammakko ja Niclas läiskytti vettä käsillään minkä kerkesi. Pulikointien jälkeen käytiin vielä herkuttelemassa aivan mahtavassa burger-raflassa ja saatiin Vaarikin mukaan seuraksi. Lucas sai niin ison kanakorin, että siitä olis syönyt varmaan neljä lasta, mut tämä poikapa veteli sen melkeen kokonaan ihan yksin. Uinnin jälkeen maistuu kyllä aina ruoka ja uni ihan erilailla. Niclas otti tirsoja meidän syödessä ja Lucas sammui kuin saunalyhty kun autoon päästiin. Meidän ensimmäinen adventti sujui siis mukavasti viettämällä laatu-aikaa poikien toisten isovanhempien kanssa.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!


torstai 27. marraskuuta 2014

Mitä haluaisit tietää?

Blogiini on löytänyt viimeaikoina muutamia uusia lukijoita! Kiva, että tykkäätte lukea mun löpinöitä ja kiitos teille kaikille, että olette siellä, on kiva kirjoittaa kun tietää, ettei ihan vaan itelleen löpise. ❤️ Nyt ajattelinkin kysyä teiltä, että mitä te tahtoisitte tietää? Mistä haluaisitte mun postaavan seuraavaksi?






Tell Me! Ja mä yritän toteuttaa toiveenne.

maanantai 24. marraskuuta 2014

IpanaPöperöt osa 9

Tällä viikolla olisi luvassa kalakeittoa isomamman tapaan. Eipä ole itselle tullut mieleen tehdä kalakeittoa graavilohesta ja alkuun vähän epäröinkin millaista tästä oikeen tulee. Keitto on kyllä vienyt meidän perheen kielen mennessään ja tätä on tullut tehtyä jo moneen, moneen otteeseen. Ei mamma turhaan kehunut tätä keittoa, super iso kiitos maukkaasta reseptistä hänelle.




Graavilohikeitto

n.20 perunaa
n.5 porkkanaa
2 sipulia
700g graavilohta
1 puntti tilliä
2 kasvisliemikuutiota
 6 dl ruokakermaa
suolaa

Kuori ja pilko perunat, porkkanat ja sipulit. Laita kattilaan ja lisää vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät ja heitä joukkoon kasvisliemikuutiot. Pilko graavilohi pieneksi silpuksi ja lisää kypsien vihannesten joukkoon. Anna lohen kypsyä miedolla lämmöllä muutama minuutti ja lisää lopuksi joukkoon ruokakerma ja silputtu tilli. Anna hautua vielä hetki ja lisää oman maun mukaan vielä tarvittaessa suolaa.

Tän keiton voi tehdä myös puolikkaana versiona, jolloin riittää n.4 hengelle. Mä nyt tein vähän isomman satsin ja syötiinkin tätä herkkukeittoa pari päivää. Ens viikolla taitaa tullakkin tämän postaus-sarjan viimeinen osa, kun päästään kymppiin.

SuperNam! Bon appetit!

lauantai 22. marraskuuta 2014

Kohti hyväunisia öitä?

Äidin pieni vauva siirtyi tänään omaan huoneeseen nukkumaan. Vaikka kuinka sydämestä riipaisee noin pientä laittaa yksinään nukkumaan, mutta jos tämä siirto antais meille kaikille paremmat unet. Ei oo pikkumiehen yöunia enää häiritsemässä iskän kyljenkäännöistä nitisevä sänky eikä äidin maidontuoksu.


Yöt meillä on jo mennyt vähän paremmin, mutta parantamisen varaa on siis edelleen. Tämän takia testataan nyt myös tätä vaihtoehtoa. Niclas on nyt tunnin sijaan herännyt noin kahden tunnin välein ja mun mielestä sekin on vaan ihan liian usein. Neljä tuntia pitäis ainakin tuon ikäisen vauvan yöllä nukkua putkeen ilman nälkää. Mä aloin imettämään Niclasta istuvalteen sängynreunalla yöllä, makuuasennon sijaan ja sen jälkee yöunet hieman parani. Tuntui, että poika sai paremmin maitoa rinnasta istuen kuin makuulteen. Kun imetin makuulteen nukahdin usein itsekkin heti, enkä tiennyt yhtään paljonko poika oli syönyt. Todennäköisesti tunnin välein heräilyjen syy siis oli yksinkertaisesti nälkä, sillä ilmeisesti poika oli itsekkin nukahtanut tissille syömättä. Mä toivon tämän omassa huoneessa nukkumisen tuovan meille täyspitkät yöunet tai ainakin neljän tunnin välit syömisiin.



Lucas siirtyi omaan huoneeseen nukkumaan ollessaan 1v3kk, mutta mulla ei siirtoon ollut mitään kiirettä, sillä hän on aina ollut ihan super hyvä nukkumaan. Kaksikuisesta asti paineli kahdeksan tunnin yöunia ja vähitellen ne piteni kahteentoista tuntiin. Mä ja Hoo omataan molemmat ihan sairaan hyvät unenlahjat ja Lucas on kyllä ne perinyt meiltä molemmilta. Mä nukun kuin tukki kunhan saan unen päästä kiinni, joskus unen saaminen vaan kestää kauan. Oikeen ärsyttää kun Hoo nukahtaa aina ihan sormia napsauttamalla. Äidin kanssa jutellessa kävi ilmi, että mä olen vauvana ollut tuollainen samanlainen ähkijä kuin Niclas. Ulkona vaunuissa nukuin hyvin, mutta sisälle sänkyyn en malttanut asettua millään. Kaipa se sieltä sitten juontaa?! Peukut pystyyn, että tämä toimii.



Koska teillä on siirrytty omaan huoneeseen nukkumaan?



torstai 20. marraskuuta 2014

Uudet ihanuudet lastenhuoneisiin

Törmäsin taannoin facebookissa sellaiseen sivustoon kuin Minä Ite - sisustuskuvat ja niitä kuvia katsellessa mä olin aivan myyty. I-H-A-N-I-A! Erityisesti mä ihastuin syntymätauluihin, siis aivan mahtava idea lapsen syntymätiedoista kuvan kera. Mulla itsellä on sellainen ommeltu/kirjailtu syntymätaulu, jonka mun äidin täti on mulle reilu parikymmentä vuotta sitten tehnyt. Nyt mun oli siis aivan pakko saada nykyaikaiset syntymätaulut meidän pojille. Sain idean, että haluan niihin minusta otetut masukuvat ja pojista otetut kuvat sairaalassa ensimmäisinä päivinä sekä mittojen ja syntymäaikojen lisäksi tekstin; "Kaunis pieni ihminen, sä olet ainutlaatuinen. Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan." Taulut kotiutui tällä viikolla ja ne oli vielä ihanemmat kun olin päässäni kuvitellutkaan. Lucaksen taulu pääsi heti hänen seinälle ihailtavaksi, mutta koska Niclaksen huone on vielä vaiheessa, pääsi taulu toistaiseksi ihailtavaksi hänen huoneensa ikkunalaudan reunalle.




Näissä sisustuskuvissa on kyllä minusta hinta-laatusuhde kohdillaan (nämä mun tilaamat maksoi kehyksineen 15€/kpl) ja mikä kivointa, voit itse antaa ideoitasi, jotka toteutetaan ammattitaidolla. Nää on mun mielestä myös ihan mahtava lahjaidea, syntymätaulu vaikkapa ristiäislahjaksi tai babyshowereihin jokin ihana tekstillä ja kuvalla varustettu sisustuskuva tulevan vauvan huoneeseen. Mulla jäi vielä muutama idea muhimaan ja teen varmasti uuden tilauksen ja melko pian. TYKKÄÄN, TYKKÄÄN, TYKKÄÄN (jos ei käynyt vielä selväksi)! Käykääpä ihmeessä kurkkaamassa nuo Minä Ite - sisustuskuvien sivut facebookissa, ehkäpä sieltä löytyisi teillekin jokin ihana sisustuskuvaidea?

Mitä tykkäätte näistä meidän tauluista? Mä oon näistä ihan fiiliksissä! <3


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Mitä lahjaksi 2-vuotiaalle?

Mä tuskailen aina kaikkien lahjojen kanssa. On sitten kyseessä synttärit, nimpparit taikka joulu, tytölle taikka pojalle, niin aina se lahjojen osto on ihan yhtä vaikeeta. Satunnaisesti mä kyselen lahjojen saajan vanhemmilta mille olisi tarvetta, mutta joskus olis oikeesti kiva viedä jotakin niin, ettei siinä saajan osoitteessa kukaan olisi lahjan sisällöstä tietoinen. Onko tämä tuttua teille? Vai oonko mä tosiaan ainut joka tuskailee näiden kanssa? Ajattelin nyt kuitenkin näin joulun alla jakaa pieniä vinkkejä mitkä meille ainakin tuntuu kivoilta jutuilta.


Vaatteita ei ainakaan meidän lapsilla oo koskaan liikaa ja uskonkin, että tää pätee ihan joka perheessä. Ruokailut on vielä aika sotkuisia ja vaatteita vaihdetaan monesti päivässä. Pehmeät paketit ei kyllä välttämättä ole niin paljon lapsen omaan mieleen, mutta tarpeellisia kuitenkin. Itse en tykkää yhtään viedä mitään turhaa lahjaksi, mikä jäisi käyttämättä. Siksi aika usein ostankin lapsille vaatteita lahjaksi. Tässä kuitenkin kannattaa käyttää silmää sen verran, että ostaa neutraalia vaatetta joka varmasti tulee käyttöön. Makuja kun on niin monta kun on käyttäjääkin.

Lakanat ja pyyheliinat ovat aina tarpeellisia ja vaikka näitä olisikin jo, onpahan syy heittää vanhoja kulahtaneita jo pois. Näin joulun alla on myös tarjolla erilaisia askartelu- sekä kylpysettejä, jotka tulevat varmasti käyttöön sekä ovat lapsen mieleen.

Kaikki 2-vuotiaat eivät jaksa keskittyä vielä piirrettyihin, mutta erilaiset musiikkidvd:t ovat varmasti kaikkien mieleen. Meillä ainakin lemppareiksi on todettu TiTi-Nalle ja Fröbelin palikat. Dublot kuuluvat myös kategoriaan, joita tuskin on koskaan liikaa ja ovat aina tosi tykättyjä. Myös erilaiset kirjat ja nuppipalapelit on meillä ainakin tosi tykättyjä. Eläinkirjat taitaa olla se kaikkein kivoin juttu lapsesta ja samalla lapsi oppii tunnistamaan eri eläimet. Jos haluat ostaa lahjaksi (esim. kummilapselle) jotakin josta jää muisto, niin mun mielestä kivoiksi on osoittautuneet Muumiastiat ja Nomination-koru. Tähän Nomination-koruun voit sitten tulevina merkkipäivinä ostaa aina jonkun uuden kivan lapselle sopivan palasen ja muumi-astioita keräillä pikkuhiljaa.

Onkohan näistä jollekkin siellä ruudun takana apua?


Postauksen kuvat lainattuja.

tiistai 18. marraskuuta 2014

Uus ulkoasu ja Seuraa Meitä

Mä oon taistellut viimisen kuukauden mun blogin ulkoasun kanssa. Tein ite amatöörinä erilaisia bannereita ja mikään ei vaan miellyttänyt. Jonkun bannerin vaihdoin jopa tänne asti, joka vaikutti olevan 'ihan jees'.

Bannereissa pyöri vallan vain poikien kuvat, mutta musta se ei vaan sopinut jotenkaan blogin nimeen, vaan banneriin oli saatava äiti itse ja poikien kuvat tulisi esittelyyn blogin sivulle. Mun luottokuvaaja Jatta kävikin sitten räpsimässä vähän kuvia ja ihana Karoliina Kardeland -blogista lupautui tekemään mulle uuden bannerin. Karoliina ei ollut kuvan rajauksiin täysin tyytyväinen, mutta mä ite olin ja en halunnut hänen tuhlaavan aikaansa enää yhtään enempää turhaan muhun. Ja muutenkin, musta tuo banneri oli ihan hyvä just noin. Kiitos vielä Karoliina! ❤️

Tein itse uudet yhtenäiset instagram, bloglovin, blogilista ja facebook -napit. Joku tässä ulkoasussa nyt kuitenkin vielä häiritsee. Ehkä jotain pientä hienosäätöä olis vielä vailla. Mitä ootte mieltä?

Seuraa Meitä

Meitä voitte siis seurata myös instagramissa, bloglovinissa, blogilistalla ja facebookissa. Sivupalkista löydätte napit joita klikkaamalla pääsette seurailemaan muuallakin. Instagramiin ainakin latailen aika usein paaaljon kuvia.


maanantai 17. marraskuuta 2014

IpanaPöperöt osa 8

Mulla meinas iskee kertakaikkisesti paniikki tänviikkosen pöperön kanssa. Pää löi ihan tyhjää ja mielessä pyöri vain jo mun julkaisemat ruoat. Yleensä mä oon tehnyt tän postauksen ajoissa valmiiksi luonnoksiin, mutta nyt se oli vaan jostain syystä jäänyt unholaan. Jääkaapissa oli jauhelihaa joka piti käyttää ensimmäisenä, joten siitä siis piti toteuttaa jotakin. Sain mä jotakin sieltä aivonystyröistä kiskaistua...



Lihaperunavuoka

n.15 keskikokoista perunaa
1 sipuli
400g jauhelihaa
1 fondue chef beef
8 dl maitoa
2 kananmunaa
2 tl jauhelihamaustetta
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
ripaus paprikamaustetta

Kuori ja viipaloi perunat ja pilko sipuli. Kuullota sipuli ja lisää joukkoon jauheliha, ruskista ja mausta fondue chefillä. Voitele vuoka ja lisää viipaloidut perunat ja sekoita joukkoon jauheliha. Sekoita munamaidon joukkoon mausteet ja lisää vuokaan. Laita vuoka uuniin 200c noin 50 minuutiksi.



 

Mä teen kaikki ruuat yleensä ihan omasta päästäni ja summamutikoissa. Pahoittelen siis noita mausteiden määriä, kun en osaa yhtään arvioida paljonko sinne sekaan heittelen. Tämän vuoksi mulla lukee aika usein näissä ohjeissa "ripaus". Maistamalla sitä ruokaa tehdään, eikö?! ;)
20 minuuttia olin kiinni keittiössä kun viipaloin perunat ja paistoin jauhelihan. Eli nopeasti olin taas lasten kanssa menossa mukana, vaikka itse ruoka ei vielä ihan valmista ollutkaan, joten lasken tämän myös nopeisiin ja helppoihin ruokiin tämän vuoksi. Mentiin pihalle siksi aikaa kun ruoka oli uunissa ja kun tultiin sisälle, meillä oli valmista uunituoretta ruokaa tarjolla. Niin helppoa ja nopeaa, hyvää ja tuoretta. Nam!

Bon appetit!



sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Sen nimi on...

Pyysin tuossa tovi sitten teiltä apua keksimään nimi meidän Niclaksen unilelulle. Hauskoja ehdotuksia tuli ihan kivasti ja muutama oli niin kiva, että niistä oli jopa vähän vaikea päättää mikä on se kaikkein kivoin. Kolme hauskinta nimivaihtoehtoa olivat Luppana, Päkäpää ja Määmää. Pitkän harkinnan jälkeen yhdessä Hoon kanssa, saatiin kuitenkin mietintä päätökseen ja pojan rakkaalla lampaalla on nyt nimi...

 

 

Ihana Terhi Äiti ja melukylän lapset -blogista heitti tämän hauskan nimen ilmaan ja päätimme siis nimetä lampaan nimellä joka kuvaa sitä myös hauskasti. Niclas on myös luonteeltaan aika Päkäpää, sillä tahtoa näyttää ilmenevän jo näin pienenä (keneltäköhän perinyt? :D ), joten meistä tämä nimi siis sopi kuin nenä päähän Niccen unilelulle. Laitan sulle Terhi s-postia osoitetta varten, jotta saan lähetettyä sulle lupaamani pikkuyllärin.

Kiitos kaikille ihanista ehdotuksista!


 

perjantai 14. marraskuuta 2014

Viime kertaiset kirppislöydöt

Olin poikien kanssa muutama viikko takaperin pitkästä aikaa kiertelemässä mun lemppari kirppiksellä Seesamissa. Ei pettänyt Seesami tälläkään kertaa ja tyhjin käsin ei tarvinnut kotiin lähteä. Paljon olis ollut kaikkea kivaa, kohmisin hyllyiltä kaiken mikä silmää miellytti ja ennen kassaa mulle tuli joku piru olkapäälle sanomaan, että sä et oikeesti tarvii tota, etkä tota. Mä sitten kilttinä tyttönä vein muutamia vaatteita takas vielä ennen kassaa, sillä tajusin, että mun on ehkä kuitenkin järkevämpää ostaa sellaisia vaatteita mille on oikeasti tarvetta, eikä vaan kaapintäytteeksi sitä tuhannetta bodya vaikka se onkin ihan ylisöpö. Sain siis hillittyä mun Sulo Vilen ilmiön, TAAS! Alan olla jo aika ylpeä itsestäni, että tää on toteutunut jo näin monta kertaa peräjälkeen.





Lucaksella oli tarvetta collareille ja pitkähihaisille paidoille. Löysinkin hänelle ihanat name it:in vihreät collarit ja henkka maukan raidallisen paidan vain 1,80€ kipale. Lucsun ruskeat suorat housut oli just jäänyt pieniksi ja satuin löytämään ihan uudet, lappu paikoillaan olevat lindexin vaaleanruskeat housut viidellä eurolla, sekä ihanan newbien raitapaidan 4€.



Lucas jätti oikeastaan välistä kokonaan koon 74 ja hyppäsi aikoinaan tosi nopeasti koosta 68 kokoon 80. Mulla on siis tosi hintsusti vaatetta koossa 74 ja luulenkin Niclaksen nyt pysyvän kuitenkin tässä koossa pidempään kuin Lucsu aikoinaan. Etsiskelin siis hänelle 74 vaatteita jemmaan ja löysin yhden ihanan vihreä-valko raidallisen bodyn 1,5€. Tän kirpparikierroksen ehkä parhain löytö, oli ihanat miikkarin lammashaaremit Niclakselle joissa komeili hintalappu 8,50€, niitä ei vaan voinut jättää sinne roikkumaan. Myös ihana tutti-purkki tarttui matkaan poikien tuttien säilytystä varten, jospa ne pysyisi siinä tallessa paremmin kun niillä on se oikea paikka missä ovat. Mulla on Niclakselle tällä hetkellä varmaan 8 tuttia, mut miten ne oikeesti voi välillä olla kaikki jossain kadoksissa juuri sillä hektisimmällä hetkellä?! No eipä ole enää...ainakaan toivottavasti.


Pitikin tänään käydä taas vähän pyörimässä kirppiksellä, kun eilen viimeistelin tätä postautsta ja tuli hirveä into. Tein taas vaikka mitä löytöjä. Mä en joskus tykännyt käydä kirppiksillä yhtään, koska en ikinä löytänyt mitään. Nykyään rakastan köhnätä siellä kaikkia hyllyjä "löytöjenkiilto" silmissä, kun olen oppinut nämä kirppistelyjen salat.