keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Ketterä Kaveri



Meillä asustaa täällä pienen pieni apinanpoika. Poika joka kiipeää paikkaan kun paikkaan ja vaikka muksahtais alas niin ei muuta kuin uutta yritystä kehiin. Tätä kiipeilyä on nyt jatkunut monta kuukautta. Mitkään kiellot, torumiset, houkuttelut, uhkailut, lahjonnat tai mitä näitä nyt on, EI AUTA. Kaikki kortit on otettu käyttöön ja kiipeily sen kun jatkuu. By the way, näin jälkikäteen ajateltuna, oli virhe ottaa näkyvät kahvat keittiön laatikoihin (vink vink taloa rakentavat tai keittiötä remppaavat perheelliset; piilokahvat on aika jees juttu näiden pieneten kanssa), sillä niitä pitkin on aika helppo kiivetä.

Mä alan olla aika kyllästynyt tähän kiipeilyyn. Meille kylään tulevat ihmiset kauhistelee kun tämä pikku-apina taiteilee pitkin keittiön tasoja ja katsovat mua tyyliin "etkö sä aio tehdä mitään?" jonka jälkeen menevät itse nostamaan ipanan pois pöydältä. Mä en vaan oikeesti enää edes jaksa välittää, ellei meneillään ole joku astetta suurempi trapetsitaiteilu tyyliin eteisen liukukaappien takana olevilla korihyllyillä. Mä alan olla niin tottunut tuohon kiipeilyyn, ettei kaikki enää edes hetkauta. Ja ehkä sekin vaikuttaa, että tuosta on tässä kuukausien mittaan kasvanut myös melko ketterä, eikä vahinkoja ole paljoa sattunut. Sieltä se tulee banaani kädessään keittiöstä, jonka on juuri kiivennyt hakemaan työpöydältä itselleen. Tää on vaan mulle niin arkipäivää.

Tämä pienimies myös osaa tällä hetkellä kaiken itse. Mitään ei saa auttaa tai raivarit on taattu. Yleensä äL tulee aina aamuisin kun herää, suoraan meidän sänkyyn herättämään meitä. Nyt muutamana aamuna mä olen herännyt siihen kun keittiössä kolisee. Mitäpä siellä tapahtuu? Pikkumies keittää kahvia äitille ja iskälle; kahvinpuruja siellä täällä ja vettäkin on koitettu laittaa sinne säiliöön ja perään tokaisu; "nää(=mää) itte ossaa!"  Melko omatoimista eikä oikeen voi edes olla aina kiukkuinen kun toinen niin hyvää ajattelee, vaikka mieli kyllä tekis.

Koska tämä kiipeily aiheuttaa mulle myös paljon ylimääräistä siivousta, kun milloin on kahvinpurut pöydillä tai mannaryynit lattialla, niin aiheuttaa tää mulle myös harmaita hiuksiakin. Kauhistelut saa mut jo vaan ärsyyntymään, sillä mitä mä voisin enää tehdä? Köyttää tuon lapsen kiinni tuoliin ja laittaa viettämään siinä päivänsä? Tai lukita omaan huoneeseensa? Jos teidän Pasi-Petteri ei kiipeile, niin ei se tarkoita sitä, että mä jotenkin kasvattaisin mun lastani huonommin. En mä ole häntä opettanut kiipeilemään ja joo, en ole myöskään saanut kitkettyä sitä pois. Mutta ole hyvä, jos olet niin paljon parempi äiti, niin sopii tulla yrittämään. Mun keinot on ainakin jo käytetty. Tuntuu, että tää on taas yks niistä äitiyden mittareista. Jos sun lapses ei kiipeile, oot perfect mama. Ja mitä se kauhistelu sitten auttaa? Ei se ainakaan tuolta yliaktiiviselta energiapakkaukselta yhtään kiipeilyvimmaa pois vie. Kai tämä on nyt sitten hetken aikaa tätä ja se on vaan kestettävä, nämä kauhistelut mukaanlukien... 

Kiitos ja anteeksi!



sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Touhukas viikonloppu ja kuulumisia







Vietettiin koko viikonloppu suurimmaksi osaksi kotosalla touhuten pihahommia, grillaten kaikkia herkkuja, nauttien auringosta ja ulkoilmasta. Öljyttiin terasseja ja korkattiin terassikausi syömällä ekaa kertaa grillisapuskat ulkona terassilla auringonpaisteessa. Olipa jopa niin lämmintä, että tarkeni ihan sisävaatteilla, mutta heti kun aurinko sujahti pilven taa, sai hetken hytistä. Ihan mahtavaa silti. Ai että mä rakastan tätä grillisapuskaa. Salaattia, hyviä pihvejä ja jotain herkkupatonkia. Nam. Mä niin odotan jo kesää ja näitä hetkiä useammin. Tää viikonloppu oli sellainen nautitaan toisistamme weekend, mutta jottei mee liian pumpulihötöksi tää homma, niin eiköhän tähän viikonloppuun nyt muutama sanaharkkakin mahtunut. Päivät alkaa käydä vähiin ja tän Maman töihinpaluu on aina vaan lähempänä. Oon innoissani, mutta samalla myös jännittää tää uuden arjen kulku. Miten kauan menee, että saadaan uudesta rytmistä kiinni?! Miten pojat suhtautuu kun äiti ei olekkaan enää koko ajan läsnä? Tai miten mä itse pärjään työpäivän ilman poikia. Nyt nautitaan kuitenkin näistä kiireettömistä päivistä vielä niin kauan kun niitä on ja murehditaan sitä uutta rytmiä sitten kun se on ajankohtaista. Eihän se töihinpaluu nyt kuitenkaan mikään maailmanloppu ole. Fiilikset vaan kulkee kuin vuoristorata...

Ihanaa tulevaa viikkoa kaikille! ❤️

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kevään Hittiväri








Kuorivaatteet : Polarn O Pyret / Pipo ja Huivi : Gugguu / Hanskat : Jonathan / Saappaat Crocs / Kypärä: Stadium


Yks tämän kevään hittiväreistä on kyl ehdottomasti MINTTU! <3 Ja niin kuin näkyy, on koitunut myös yhdeksi meidän lemppariväreistä. Kulkee mm. nimillä ice blue ja pool blue. Ihanan raikas keväinen väri, joka mielestäni sopii niin pojalle kuin tytöllekkin. Meidän pojille tämä sattuu sopimaan vielä ihan täydellisesti molemmille. Korostaa molempien tummansinisiä silmiä ihanasti. Crocsin saappaat on olleet meillä kyllä yhdet ihan suosikit aina. Saappaat on yleensä ihan tosi kömpelöt lapsella, sillä ovat yleensä melko painavia ja pienellä lapsella saattaa kävely mennä aika "klompsottamiseksi". Crocsit sen sijaan ovat kevyet kuin mitkä ja ennen kaikkea todella mukavat jalassa. Kun näin tämän Crocsin uutuusvärin, niin tiesin heti, että nämä meille tulee kevääksi ja syksyksi. äL tarvitsi uudet saappaat, enkä malttanut millään olla ostamatta näitä myös äN:lle. (vink vink, kun tilaat crocsin uutiskirjeen saat -20% yhdestä ostosta crocsin verkkokaupasta.) Nämä tuo kyllä niin pirtsakan vivahteen tummiin ulkovaatteisiin yhdessä Gugguun ihanien puuvillaisen pipon ja huivin kanssa. Vähän kyllä jännittää, ettei tule ähky kun oon tainnut haalia tätä väriä meille nyt aika lailla.

Mitäs sanotte, hitti vai huti?



 

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Markkinoita ja temmellystä







Lupasin lauantai-iltana äL:lle, että jos on nätisti mennään sunnuntaina Mehukatti-Areenalle temmeltämään, sillä oli puhunut "kissa-maaimmasta" jo niin moneen otteeseen. Käydään aika usein siellä kuluttamassa ylimääräisiä energioita, sillä mun mielestä 8€ on pieni hinta siitä, että äidin järki jaksaa taas juosta. äL on oikeasti aikamoinen tehopakkaus ja virtaa riittää välillä vähän liikaakin, voitte siis vaan uskoa, että täällä kotona ollessa välillä seinät alkaa kaatuilemaan päälle. Siksi vietänkin mielellään poikien kanssa paljon aikaa ulkoillen ja erilaisilla leikkipaikoilla. 

Iskä oli poikien kanssa aamusta ulkona ja tää Mama pääsi sillä aikaa jumppaamaan salille. Päikkäreiden jälkeen startattiin auto kohti turkua, maalaismarkkinoille. Maisteltiin pitkästä aikaa vähän muikkuja ja yllätys yllätys, meidän ennakkoluuloinen nirppanokka äL halusi myös maistaa ja tykkäsi ihan hirveästi. Äiti oli ihan äimänä. Taidettiin pojun kanssa siinä sitten pistellä koko satsi melkeen kahteen pekkaan. Kierreltiin markkinoita tovi ja suunnattiin kohti Leaf areenaa. Olen tottunut käymään yleensä viikolla ja tietysti näin viikonloppuna siellähän oli porukkaa aikalailla. Olen nyt viimekerrat antanut äL:n mennä aikalailla omia menojaan siellä, tietenkin seuraten vähän perään, mutta nyt kun porukkaa oli paljon, niin en jotenkin uskaltanut. Pelkäsin kadottavani hänet silmistäni ja joutuvani paniikin valtaan tai, että hän loukkaa jossain ja joutuu itse paniikkiin eikä tulekkaan pois. Siellä me siis kiipeiltiin vuorotellen taas poitsun perässä. äN istui melkein koko ajan tyytyväisenä pallomeressä, sillä hän kirjaimellisesti rakastaa palloja. Ilmapallot on kyllä ehkä suurin ihanteen kohde. Mahtaakohan poitsusta tulla isona jonkin pallolajin pelaaja? Jos vanhempiinsa yhtään tulee, niin todennäköisimmin jalkapalloilija. Meillä oli kaikenkaikkiaan ihana viikonloppu. <3

Miten teidän viikonloppu sujui?

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Kevään Miikkarit






Korkkasin keskiviikkona tämän kevään kutsukauden pitämällä MeandI kutsut. Nopeasta aikataulusta johtuen porukkaa oli vähän hintsusti paikalla (tää Mama kun oli unohtanut lähettää kutsut, hups!), mutta saatiin kuitenkin oikein kivat pikku-kutsut äitien ja lasten kesken aikaiseksi. Kai mä oon kans jotenkin tottunut, että kutsuilla täällä on meno kuin villissä lännessä, että ehkä tää oli ihan kiva välillä näinkin päin. Miikkarilla oli nyt tällä viikolla menossa Naisten Ilta - teemaviikko ja osa naisten malliston tuotteista oli alennettu. Mä en ostanutkaan tällä kertaa lapsille mitään. Naureskelinkin tytöille, että koska tää meni tähän, että mä shoppailen vaan itelleni, enkä lapsille? Siinä vaiheessa kun lasten vaatekaapit huutaa hoosiannaa ja mun oma taas loistaa tyhjyyttään? No, välillä näinkin päin. Mun ehdottomiin suosikkeihin tästä naisten mallistosta kuului ihanan rennot mustat lökäpökät Fluid Pantsit, jotka ostinkin itselleni, sekä lasten mallistosta omppubody ja vihreät omppuhaaremit, jotka nyt ainakin toistaiseksi jäi vielä tilaamatta. Jospa sitä tulee vielä pidettyä toisetkin kutsut tällä kaudella, joten ehkä nappaankin ne silloin tilauskaavakkeeseeni. Pakko sanoa, että aika paljon oli tyttöjenvaatteita mun mieleen, muttei niinkään poikien ja mulla kun ei niitä tyttöjä ole, ainakaan vielä. Mä oon koittanut mennä tässä vähän köykäsimmillä eväillä, joten päätin, että kutsujenkin eväät yrität toteuttaa vähän kevyemmin. Tarjottavat koostuikin siis fetasalaatista ja punasipuli-oliivi focacciasta, sekä "köykäisestä" uuni juustokakusta. Nam!

Oletteko te olleet jo kutsuilla? Mitkä koitui suosikeiksi?


 

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Onks pakko, jos ei haluu?




Mä en oo oikeesti varmaan edes muistanut mainita, että tää Mama palaa työelämään ihan näillä näppäimillä, tarkalleen ottaen reilu kolmen viikon päästä. Oon aiemminkin jo puhunut, miten äN on ollut aika tissitakiainen, eikä mitkään pullot ja nokkamukit oo oikeen kelvanneet. Nyt viikonloppuna kun olin lapsimessuilla yksikseni, niin harjoiteltiin pikkumiehen kanssa jo vähän ennen viikonloppua taas miten se nokkamukista juonti oikeen menee. Yllätyin kun minimies vetelikin korviketta nokkamukista kuin vanha tekijä. Woot, mitä nyt tapahtuu? Tuo pieni mies joka on sylkenyt pullon kuin pullon ja nokkamukin kuin nokkamukin suustaan ilmeellä "en varmana juo", joi kuin joikin yhtäkkiä nokkamukia. Muutamana päivänä annoin sekä rintaa, että nokkamukia, harjoitellen ja ajatuksena, että rinta voisi pian jäädä, kun työpäivätkin jo kolkuttelee ovella. Tulikin uusi ongelma. äN ei yhtäkkiä suostunut syömään. Istuu nätisti syöttötuolissa, syö itse sormiruokaa, mutta mitä tahansa mä hänelle yritin lusikalla antaa, alkoi aivan armoton huuto ja selkä karrella poika yritti poukkoilla pois syöttötuolista. Tätä menoa jatkui läpi viikonlopun ja mä toivottomana mietin mitä tämä oikeen tarkoittaa? Poika joka on koko ajan omannut maailman parhaimman ruoka-halun ei yhtäkkiä suostu syömään? Tuleeko hänelle nyt sitten hampaita? -Yhtäkään tulevaa nököä en kuitenkaan paikallistanut. Hän on vähän flunssainen, joten olisiko sitten vain kurkkukipua? -Flunssan vuoksikaan ei kuitenkaan olla vielä näin kauan oltu syömättä. Eikö hän sitten tykkää uudesta reseptistäni, jota käytin hänen tekemäänsä ruokaan? -Koitin luotto luomu purkkiruokaa, jota olen hänelle antanut, jos ollaan oltu jossain liikenteessä; eipä kelvannut sekään vaan sama meno selkä karrella syöttötuolissa. Mikä siis neuvoksi?

Kun poika oli hetken selkä karrella huutanut syöttötuolissaan ja ne minun vaivalloisesti yrittämäni kolme lusikallista ruokaa oli pitkin hänen naamaansa, päätin ottaa pojan syliin ja rauhoitella häntä. Sylissä hän rauhoittui melkein heti ja osoitti kuitenkin kiinnostusta ruokaa kohtaan. Jostain kumman syystä mä päätin kokeilla maistuisiko se ruoka kuitenkin minun sylissäni. Suu ammollaan poika söi koko lautasellisen laittamatta yhtään hanttiin ja välillä nojaten päällään rintaani. Ei ole totta. Raukka pieni ilmeisesti kokee pientä tuskaa siitä, että pitäisi alkaa lopettamaan imetystä, hän kun on tottunut, että ruokaa tulee äidin lähellä myös. Nyt mua säälittää, mua harmittaa, mua itkettää ja mä tunnen itseni itsekkääksi. Onko hän nyt vielä valmis tähän yhtään? Ja minä typerä päätän hänen puolestaan, että nyt loppuu tissittely. Tää on vaikeeta, tosi vaikeeta. Toisinaan musta tuntuu, että ei sieltä mitään edes oikeen enää tule ja pitkän aikaa olen jo tehnyt puurot korvikkeeseen taatakseni, että hän edes jonkun verran sitä maitoa saa. Välillä kun tuntuu, että toinen lussuttaa ihan tyhjää tissiä. Mulla ei ole kokemusta tälläisestä yhtään, sillä esikoinen päätti itse aikoinaan 7,5kk iässä, että nyt loppuu tissittelyt. Se oli loppupeleissä aika helppoa, vaikka silloin pahalta tuntuikin, kun olin jotenkin etukäteen päättänyt imettäväni ainakin 1-vuotiaaksi asti. Mutta pahemmalta tämä nyt tuntuu. Mielessä onkin nyt pyörinyt, että lopetanko vain päiväimetykset ja jatkan aamu- ja iltaimetyksiä. Tää on ihan syvältä, enkä tiedä haluanko tätä enää itsekkään. Pakon edessä kuitenkin tämä on tehtävä, sillä töihinpaluu alkaa olla yllättävän lähellä.

Miten ihmeessä mä saisin hoidettua tämän vieroituksen niin, että meillä molemmilla olisi hyvä olla?



 

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Lapsimessut 2015

Eilen taisinkin jo mainita, että olin lauantaina ensimmäistä kertaa eläissäni lapsimessuilla. Mun odotukset messuihin oli aika korkeat ja jollain tasolla tais täyttyäkkin. Alustavasti olin suunnitellut vähän ostoslistaa johon kuului Gugguun vaatteita (jotka esittelinkin eilisessä postauksessa) koska olivat -20%, sekä muutama mehujehu lisää. Näiden lisäksi suuntana oli Papun sekä Punavuoren peikon pisteet, joista ei kuitenkaan yllätyksekseni tarttunut mitään matkaan?! Mä olin ihan älyttömän innoissaan kun pääsin reissuun pitkästä aikaa ilman lapsia. Oli tosi hauska reissu, mutta messuilla kiertäessä kun tuli kaikennäköisiä maskotteja vastaan mua alkoi harmittaa, että lapset oli kotona. Ens vuonna todennäköisesti me lähdetään koko perhe jos vaan saan tuon miehen ylipuhuttua. Mun kuvasaldo messuista on melko mitätön sillä porukkaa oli aivan mielettömästi ja se vaikeutti messuosastojen kuvaamista. Joka tapauksessa, vaatemerkkejä oli joka lähtöön, näytteitä sai joka toiselta kulmalta ja lapsille oli kivoja aktiviteetteja ja maskotteja pyöri siellä täällä. Käytiinhän me myös PetExpon puolella pyörähtämässä. äL olis niin tykännyt niistäkin kun oli kissoja ja koiria, liskoja ja käärmeitä, sekä pupuja ja rottia. Eläimiä siis joka lähtöön ihmeteltäväksi. Voi kun tälläset tulis joskus myös tänne Turun suunnalle, eikä tarvis matkustella niin kauas.

Tunika: Vila , Legginssit: Vimma , Laukku: Michael Kors , Huivi: H&M, Kengät : Converse



Kävittekö te pyörähtämässä messuilla? Mitäs tykkäsitte?


Ps. Te jotka, ette ole päässeet rekisteröitymään mun lukijoiksi, testatkaa uudestaan ja ilmoittakaa toimiiko. Yritin korjailla virhettä.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Sovituskuvia Gugguun messuostoista + Sockstar arvonnan voittajat




Olin eilen ekaa kertaa eläissäni lapsimessuilla helsingissä. Reissu oli aivan mahtava vaikkakin vähän rankka. Hikihän siinä shoppaillessa tuli... Mutta mitä meille tarttui kotiinviemisiksi gugguulta? Mun ostoslistalla oli molemmille pojille messuille julkistettu rim-setti, sekä äN:lle beige jumpsuit mintulla vetskarilla. Kaikki muut sain, paitsi rim-paitaa ei ollut enää äL:n koossa. Näitä on kuitenkin onnekseni tulossa uusi erä Gugguun nettikauppaan, joten pitää siis olla taas silloin kärppänä koneella. Viime viikolla kotiutunut minttu nauhallinen pipo sopii vaan siis ihan täydellisesti tuon beigen kanssa. äL:n vaatteet on kokoa 98cm, paitsi huppari 104cm ja äN:n vaatteet kokoa 86cm.  Huomaatteko muuten jotain erikoista kuvissa? Mun vauva SEISOO ILMAN TUKEA! Jaiks, kohta sitä viipelletään ja lujaa.






 Arvottiin tässä samalla Sockstar-pakettien voittajat vihdoin ja viimein. äL toimi onnettarena jälleen, nosti yksitellen voittajat aina sekoittaen välillä. Äiti on niin ylpeä miten hienosti poika hoisi arvonnan. Keskittyminen on näyttävästi alkanut vähän parantua kun kuunteli tarkkaan mitä pyysin tekemään ja toimi hienosti ohjeiden mukaan. Toinen mussutti vieressä onnessaan Sockstar klipsejä.


Voittajille on lähtenyt sähköpostia, vastaattehan pian niin saadaan paketit liikkeelle.

Mitäs tykkäätte näistä messulöydöistä gugguun osastolta?

 

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Lapsimessuilemaan...

Mä tuskailen ja pähkäilen täällä miten mä toteutan mun lapsimessuille menon. Ystävän kanssa ollaan menossa kahdestaan viettämään lapsivapaata aikaa, mutta toteutus on vähän vielä auki. Tekis mieli mennä messuille heti perjantaina kun ne aukeaa, mutten tiedä jaksetaanko lähteä niin kovin aikaisin täältä sinne painelemaan. Jotenkin myös mietityttää, että onko siellä sitten lauantaina mitään enää jäljellä. Luulis kyllä, että olisivat varanneet jonkun erän jokaiselle päivälle. Onpas taas ongelmat mulla. Innolla kuitenkin odotan tulevaa viikonloppua ja mun päämääränä on gugguun, punavuoren peikon ja mehujehun osastot. Toivottavasti saan edes näistä haluamani.

Lapsimessujen lippupaketin arvonta päätyi pakettina arpomiseen ja voittaja on nyt arvottu random.org sivustolla. Tittididiii, jännitys tiivistyy ja voittaja on.....


Miia Kolistaja, Paljon Onnea! Sulle on lähtenyt sähköpostia. Vastaathan pian, jotta saadaan liput pikapikaa sulle viikonloppua varten. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille.

Toivottavasti törmätään messuilla!



perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pääsiäisen piilot (sis. arvonnan)

Pääsiäispupu oli käynyt meillä vähän vierailemassa ja piilotellut pääsiäismunia sinne tänne meidän taloa. äN oli melkeen yhtä innoissaan kuin äL vaikkei varmaan oikeasti edes tiennyt mikä oli homman nimi. Löysi kuin löysikin silti ensimmäisen pääsiäismunapiilon, vaikkei näitä nyt itse saa vielä syödäkseen. Meillä ei yleensä oo ollut tapana edes mun lapsuudessa tehdä tälläistä, joten mä ajattelin, että haluan kokeilla mitä pojat tykkää. äL:llä meinas kiinnostus lopahtaa heti ekan piilon jälkeen, varsinkin kun sen löysi pikkuveli, eikä hän itse. Pienellä avustuksella, kerättiin kuitenkin kori täyteen. Katsotaan koituuko tästä meille nyt joka vuotinen tapa.






Löytyihän sieltä pääsiäismunien joukosta jotain teillekkin, nimittäin kaksi lippua ensi viikonlopun lapsimessuille. ;) Messuilemaan olen lähdössä ja jos olet sinäkin ja liput vielä uupuu, niin tässä tulisi sulle nyt yksi mahdollisuus. Pistetäänpä siis liput arpoen näin pääsiäisen kunniaksi. Arvontaan osallistut kommentoimalla haluaisitko lippujen arvottavan 2 kpl pakettina vai erikseen yksittäisinä ja jättämällä toimivan sähköpostiosoitteesi. Arvonta päättyy maanantaina 6.4.2015 klo. 21:00 ja toteutetaan enemmistöäänin tapahtuneella tavalla. Onnea arvontaan!




Me toivotetaan näiden kahden pikku tipu-pojan kanssa teille oikein ihanaa pääsiäistä!