Kesäkuu oli ja meni. Täällä on eletty niin hektisiä hetkiä, että blogi on väistämättäkin joutunut jäämään pienelle tauolle. Mun neljän aamuherätykset suurin piirtein joka toinen viikko ja äL:n valvomiset tutin poisoton jälkeen sinne ilta yhteentoista asti on vaan ollut ihan liikaa. Tää Mama on vaan lyssähtänyt sänkyyn illalla kun talo on hiljennyt. Mä oon toisin sanottuna vetänyt päivät pää kolmantena jalkana ja joka viikonloppu meillä on ollut jotain menoa ja vilskettä johonkin suuntaan. Alkaa olla jo sellainen olo, että joku tuleva viikonloppu ois ihana olla vaan kotona tekemättä yhtään mitään.
Koko juhannus me tehtiin meidän pihaa. Vihdoin, vihdoin meillä alkaa olla piha jossa lapsienkin kanssa voi olla turvallisin mielin ja saadaan laitettua hiekkalaatikkoa, keinua ja sen sellaista. Neljä päivää Hoo painoi kavereineen pihalla hiekan, mullan ja hakkeen keskellä. Mä toimin lapsenvahtina ja hellan ääressä touhuamassa talkoopojille sapuskaa. Nyt se alkaa pikkuhiljaa olla jo valmis pieniä viilauksia lukuunottamatta. Lupaan vilauttaa teille ennen ja jälkeen kuvia ihan näinä päivinä.
Pojat on viihtyneet hoidossa ja äN:kin on alkanut jäämään jo hoitoon hymyssä suin. Minä hölmö luulin pääseväni töissä helpommalla kuin kotona lasten kanssa, mut nyt parin kuukauden painamisen jälkeen mun on pakko sanoa, että siellä ei todellakaan pääse helpommalla. On ollut aika hektistä kun lomat pyörii ja mä todellakin odotan jo omaani, joka muuten todennäköisesti siirtyykin nyt jo heinäkuulle. Mut ei haittaa mua, oon jo ihan sen tarpeessa ja toivotaan vaan, että Hoo saa siirrettyä omansa nyt siihen samaan syssyyn. Pikku-äN täyttää perjantaina 1vee ja me juhlitaan minimiestä lauantaina.
Hengissä siis ollaan ja nyt kun äL alkaa olla luovuttanut tutin suhteen, mä saan taas ehkä enemmän aikaa tälle rakkaalle harrastukselleni. Ainakin mä toivon niin kovasti. Muistattehan, että voitte seurata meidän jokapäiväistä menoa Instagramissa @annieweliina.
Aurinkoisia päiviä, Pus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ❤️