Blogihiljaisuus päättyi eilen ja nyt ajattelin pikkuhiljaa vähän kertoa teille kuulumisia meidän pyhien kulusta. Hoo on ollut kotona nyt melkein kaks viikkoa putkeen. Mitä nyt käynyt töissä välillä päivän tai kaks. Mut me ollaan oltu ihan niinko pitkällä lomalla täällä. Joulu siis oli ja meni ja vaikka siinä oli päiviä niin kovin monta, niin miten ne taas vois mennä niin älyttömän nopeaan? Ihan käsittämätöntä! Me oltiin siis suurimmaksi osaksi kotona ja meillä porukka vaihtui päivittäin. Hoon vanhemmat ja toiset isovanhemmat, meidän vanhemmat ja Hoon siskon perheen kanssa me vietettiin joulunpyhät meillä. Syötiin ja vietettiin mukavia päiviä kaikkien läheisten kanssa. Vaikka mä uhosin mun jouluhaastepostauksessa, että me ei joulun pyhinä lähdetä kotoa mihinkään, niin mentiin sittenkin tapaninpäivänä vielä käymään mun ja hoon toisten isovanhempien luona. Jotenkin sitä vaan alkoi tuntua siltä, että haluaa välillä vähän pois niiden neljän seinän sisältä, vaikka kivaa oli ollutkin.
Anoppi oli ihana ja kokkas aatoksi melkeen kaiken. Me ei ite tehty mitään muuta kun paistettin kinkku. Mulla kuulemma on tarpeeks noissa lapsissa niin hän oli sit ajatellut tehdä kaiken. Laitettiin kuitenkin yhdessä esille niitä siinä päivän aikana ja korjailtiin pois, joten ei siinä ihan jalat kohti kattoa silti saanut olla. ;) enkä mä tietty ois halunnutkaan. Nyt jo teki tiukkaa, etten saanut tehdä ite mitään valmisteluja ennen aattoa. Syötiin siinä kolmen jäljistä maukas jouluateria ja eipä siinä mennyt aikaakaan kun joulupukki jo kolkutteli oven takana. äL oli ensin ihan innoissaan kun puhuttiin joulupukista, mutta kun pukki pääsi sisälle ja hän näki sen niin oli alkuun sellasta pikku hysteriaa. Pikkuhiljaa äL kuitenkin rohkeni jo hakea pukilta lahjojakin. Tosin jäi aina sopivan välimatkan päähän ja kurotti ottamaan paketin. Kuvaan suostui pukin kanssa kun pistettiin äN ensin istumaan pukin syliin ja sanottiin, että "kato nyt, pikkuvelikin uskalsi". Pientä suostuttelua, heh! Meidän lapset sai aivan mielettömät määrät paketteja. Kiitos siis tuhannesti kaikki sukulaiset, ystävät ja kummit, jotka olitte toimineet joulupukin pikku apulaisina. <3
Aattoilta meni uusia lahjoja ihastellen ja niillä leikkien sekä herkutellen mahan täydeltä kaikkia jouluherkkuja. Nam! Mun mielestä oli niin ihanaa, että jouluna oli lunta. Ei se joulu tunnu niin joululta jos se maa ei ole valkoinen. Otettiinkin aatto-aamuna pojista vähän kuvia muistoksi tästä ihanasta valkoisesta joulusta, joka oli äL:n toinen ja äN:n ensimmäinen joulu. Meidän joulu siis todella oli ikimuistoinen. Toivottavasti te saitte viettää ihan yhtä ihanan joulun.
