Oma koti kullan kallis, part 2

Päätin jatkaa taas pienen tauon jälkeen  meidän uuden kodin esittelyä. Tällä kertaa kohteena meidän "edustusvessa", joka sijaitsee heti eteisen ja keittiön/olohuoneen läheisyydessä. Edustusvessa siis siksi, koska tätä vessaa todennäköisemmin vieraat käyttävät. ;) Koska mä haluan esitellä huoneet valmiina, niin tää saattaa kestää pitkään, että saan koko talon teille esiteltyä. :D viimeksihän mä esittelin teille Saunan ja sen postauksen löydätte täältä.

Tässä wc nyt ensin ovelta kuvattuna. Lattialaatta on tummanharmaata laattaa ja seinälaattana meillä on osalla seinää tummanharmaata ja osalla valkoista laattaa.

Kalusteet on tummanharmaat vetolaatikot ja halusin niihin vähän jotain näyttävyyttä, joten valitsimme tuollaiset vähän bling blingimmät vetimet. Kalusteiden päällä on ihan perus valkoinen kiiltävä laminaattitaso ja sen päällä valkoinen Marmorin allas oraksen hanalla.

Wc-pöntöt halusimme ehdottomasti seinämallisina ja tuollaisena kulhona ilman mitään uria puhtaanapidon helpottamiseksi. Painikkeet ovat kromia ja  itse wc-pönttö on Idon.

Iso musta Svedbergsin peili me valittiin tuomaan vessaan hieman näyttävyyttä. Peilistä näkyy myös tuo vastakkainen seinä joka on valkoista laattaa

Ihan koko talossa me ollaan menty värimaailmalla musta-harmaa-valkoinen, tästä ei ole poikettu missään muualla kun lastenhuoneissa. :) Tähän vessaan olen kuitenkin tuonut hieman väriä ikean pinkillä matolla ja ystäväni maalaamalla upealla taululla, joka on päässyt koristamaan meidän hieman tyhjää wc:n takaseinää.

Tälläiseltä siis näyttää meidän "edustusvessamme". Lastenhuoneiden läheisyydessä sijaitsee vielä meidän toinen pienempi vessa, jonka voisinkin seuraavaksi teille esitellä. Näiden pienten tilojen kuvaaminen vaan on yllättävän hankalaa, mutta toivottavasti näistä kuvista nyt saa jotakin selkoa. Saa nähdä miten multa onnistuu tuo pikkuvessan kuvausoperaatio. :D

Noh, Mitäs tykkäätte meidän edustusvessasta? :)

❤️annieweliina

Pitkän odotuksen tulos ❤️

10.7.2014 klo.17.06 perheemme kasvoi yhdellä pikkumiehellä tehden Lucaksesta isoveljen. Juniorilla oli painoa huimat 4720g ja pituutta 55cm. Sf-mitta yläkäyrillä ei siis sittenkään tainnut johtua pelkästä suuresta määrästä lapsivettä. :D

Nyt harjoitellaan arjen pyörittämistä taaperon ja vastasyntyneen kanssa ja Synnytyskertomusta olisi siis luvassa pian, joten pysykäähän kuulolla. ;)

❤️annieweliina

Arvet raskauden

Esikoista odottaessa mä säästyin raskausarvilta. Ei siis kertakaikkiaan arven arpea mihinkään koko odotusaikana, vaikka en rasvannut yhtään. Vasta synnytyksen jälkeen huomasin saunassa, että yks haalean vaalea arpi oli tullut mahaan. Kuulinkin sitten jälkeenpäin, että niitä voi tulla vielä nopeasta vatsan palautumisestakin ja rasvata pitäisi myös silloin.

Nyt tätä kakkosta odottaessa mulla ilmestyi alavatsaan raskausarpia. Aloin heti rasvaamaan huomattuani ne ja ne on pysyneet aika lailla aisoissa sen jälkeen. Pari hassua uutta tainnut ilmestyä. Nyt onnekseni tiedän jatkaa vatsan rasvausta myös synnytyksen jälkeenkin.

Esikoisen odotuksesta mulla tuli myös suonikohjuja vasempaan jalkaan. Raskauksien välissä ne hieman laski, eivätkä olleet niin mahdottoman häiritseviä, mutta näkyi kuitenkin. No kakkosta kun aloin odottamaan, niin eiköhän ne ilmestyneet taasen ja vielä korkojen kera, eli myös oikeaan jalkaan. Mulla on 10kg ollut nyt vähemmän painoa kun esikoista odottaessa ja siis silti, SILTI mun jalat on särkenyt enemmän ja suonikohjuja on enemmän. Ihan käsittämätöntä?

Suoraan sanottuna mua jännittää miltä mun kroppa näyttää synnytyksen jälkeen. Kehtaako sitä koskaan enää mennä bikineissä uimarannalle tai -halliin? Kehtaanko mä enää käyttää minishortseja kesäsin? Nyt kun siihen on ollut selkeä syy, niin on kehdannut uimahallissa näyttäytyä. Mutta sen jälkeen kun masu on poissa, kehtaanko mä enää?

Oon lukenut niistä suonikohjujen vaahdotuksista ja oonkin pohtinut, että jos niitä paljon jää, mä harkitsen sitä toden teolla. Onkohan raskausarpien haalentamiseen jotakin kikkoja?

Onneksi se palkinto näistä arvista on kuitenkin mittaamattoman arvokas. ❤️

Onko muita joilla raskausarpia ilmestynyt vasta toista odottaessa?

Kokemuksia suonikohjujen vaahdotuksista?

Huomenna poksuu rv 42 ja jännä päivä tiedossa. ;) Hyvää yötä ihanaiset lukijat! ❤️

❤️annieweliina

Ps. Tajusin just et pitkästä aikaa postaus ilman kuvia. :D

Juhlahumua

Eilen vietettiin mun pikkusiskon rippijuhlia. Millon siitä pikkutytöstä kasvoikaan noin kaunis nuori neiti? Ei pysty ymmärtämään. Vasta se oli tommonen pieni taapero kun mun oma esikoiseni nyt. :D niin se aika vaan menee.. Siksi pitäisikin osata nauttia joka hetkestä täysillä (varsinkin nyt omien lasten kanssa), sillä valitettavasti ajassa ei pääse taaksepäin.

Uskokaa tai älkää, mutta meidän 1v5kk poika istui kirkonpenkillä 1,5 tuntia niin nätisti, että yllätti jopa äidin. No okei, olihan mulla kirjoja, rusinoita ja herneenpalkoja pikkumiehelle mukana, mutta silti. Konfirmaation jälkeen Lucas antoi tädille kukkasen onnitteluiksi. ❤️

Äidin ja pojan juhlalook. ;) Mä oon aina ollut tosi surkea laittamaan hiuksia. Mun kärsivällisyys ei vaan kertakaikkiaan riitä kampausten tekemiseen. Nyt testasin kuitenkin yhtä netistä löytämääni kampausohjetta ja se oli kertakaikkiaan niin helppo ja nopea, että yllätyin. Ehkä pitääkin alkaa vaan enemmän etsiskeleen tälläsiä ohjeita, eikä yrittää omasta päästä väkertää mitään.

 

 

 

Lahjaksi mä ostin perinteisen yksinkertaisen papuketjun, ilman mitään erityisiä koristeita, sillä halusin pikkusiskolle antaa jonkun muiston isosiskolta. <3 Lahja oli erittäin mieluinen ja pääsikin heti rannetta koristamaan, jes kerrankin siis nappivalinta. Näille "teineille" kun on niin äärimmäisen vaikea aina ostaa mitään lahjoja.

 

 

Mun luotto-kakuntekijä Leipuri Diiva oli loihtinut taas niin mahtavan näköisen ja makuisen kakun että. Vaaleanpunainen hempeillä valkoisilla perhosilla ja sisällä suklaapohjat ja mansikkarahkaa, nam. Suosittelen lämpimästi kaikille näitä Leipuri Diivan mahtavia tuotoksia.

 

 

Mä räpsisin myös vähän valokuvaaja-amatöörinä kuvia pikkusiskosta mun Nikonin järkkärillä. Tässä yksi mun räpsimistä kuvista. En viitsi enempää näitä täällä julkaista kun jokin kuvista pääsee kiitoskorttia komistamaan, joten ei paljasteta ennen kuin on sen aika. ;)

 

Eilisistä koko päivän kestävistä "rankoista" juhlista huolimatta Juniori on sitkeästi masussa ja tänään rv 41+5. Niin siinä taitaa käydä, että käynnistykseen menee tämä mamma taasen.

 

Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

 

<3 annieweliina

 

 

 



Vauvauinnin vesipeto

Aloitettiin vauvauinti Lucaksen ollessa noin puolen vuoden. Hän on aina pitänyt vedestä ihan hirmuisesti, eikä ole koskaan sen enempää säikkynyt. Sukellukset ja kaikki on alusta asti mennyt aivan loistavasti, eikä häntä ole koskaan tarvinnut sen enempää houkutella veteen. Vaikka pari kertaa on vettä vedetty väärään kurkkuun ja kupsahdettu lautan päältä veteen tarkoituksetta, niin silti hän on aina luottavaisin mielin jatkanut uipottelua. Vanhemman pitää osata pysyä myös rauhallisena vahingon sattuessa, sillä turha hysteerointi aiheuttaa lapselle pelkoa.

Kuva: Matti Savoila - Sameiden vesien sukeltajat

Harjoittelimme muutaman kuukauden ajan Lucaksen kanssa pötköllä uintia. Edistystä tapahtui niin huimasti, että hänen ollessa 1v3kk ui hän jo yksinään pötkön avulla ilman kenenkään avustusta. Nyt hän siis on parin kuukauden ajan polskutellut uimahallissa yksinään menemään ja aiheuttanut aina suurta hämmennystä kanssauiskentelijoissa. Ihmiset kyselee, kuinka vanha hän on ja että uiko hän tosiaan tuolla pelkällä pötköllä eikä hänellä ole mitään muuta apuvälinettä?! Ja äiti vastaa ylpeänä, KYLLÄ! ❤️ "Noin pieni ja noin hienosti." Näin on! :)

Kuva: Matti Savoila - Sameiden vesien sukeltajat

Mä oon siis vahvasti sitä mieltä, että vauvauinnista on oikeasti todella paljon hyötyä lapsen uimaan oppimiselle. Monesti oon kuullut puhuttavan, että siellä vaan totutellaan veteen ja leikitään, ihan lapsellista. Mutta kyllä mä väitän, että meidän poika on siellä kerta kerralta oppinut uimaan paremmin. Ja kun me tarpeeksi kauan tätä jatketaan, niin kohta me uidaan jo ilman mitään apuvälineitä ja todellakin alle kouluikäisenä. :) suosittelen siis oikeasti kaikille vauvauintia. Älkää uskoko huhupuheita korvatulehduskierteistä yms. meidän pojalla ei ainakaan ole ollut yhtäkään korvatulehdusta vaikka ollaan kerran viikossa vauvauinnissa käytykin.

Nyt kun tuo aurinko taas alkoi näyttäytymään täällä meilläkin päin, on L päässyt joka päivä polskuttelemaan pihalla myös altaassa. Vesipeto on aina vesipeto. ;) Hyppyjä altaaseen ja veden roiskimista aurinkoa ottavan äidin päälle. Kunhan lapsella on hauskaa. :) Tänään oltiin koko päivä Mumman ja Vaarin luona touhuamassa mun pikkusiskon huomisia rippijuhlia. Tai no mä ja Lucas nyt ei kauheasti pystytty mihinkään osallistumaan, joten täytettiin Mumman pikkuallas vedellä ja mentiin polskimaan ja äippä ottamaan arskaa. Sellainen rento aurinkoinen päivä meillä siis tänään. Juniorikin pysyy edelleen sitkeästi masussa, ehkä nyt kun aurinkokin paistaa haluaa hänkin jo pois sieltä, who knows? :)

Meidän vauvauintiohjaajan sopimusta ei jostakin syystä jatkettu ja se vaihtuu nyt kesän jälkeen uuteen. Meidän pitäisi jokatapauksessa vaihtaa ryhmää Juniorin syntyessä nyt sitten sellaiseen perheryhmään. Nyt oon alkanut miettimään, että onkohan kaikki ryhmät kuitenkin samanlaisia. Tai ohjaajat? Voiko hyväksi uimariksi pienenä oppiminen olla kuitenkin siitä ohjaajasta kiinni? Harmittaa kun soppari päättyy, sillä mulla ei ainakaan oo mitään pahaa sanottavaa meidän ohjaajasta.

Millaisia kokemuksia teillä on vauvauinnista?

Onko jollain suositella hyvää vauvauintipaikkaa Turun seudulta?

❤️annieweliina

Äiti mä osasin!

Pikkumuru oli äidin vessakäynnin aikana tuhtannut itsellensä saappaat jalkaan. Mutta mitenkäs muutenkaan kun vääriin jalkoihin? :D Mietittiin tässä, että mikä siinä on, että ne lapset ei saa niitä vahingossakaan oikeeseen jalkaan? On se vaan niin hassua! :)

Mut voi sitä riemua lapsen kasvoilla kun mä tuun vessasta ja kysyn ihmetyksissäni pikkumieheltä, että "laitoitko sä tosiaan saappaat jalkaan noin hienosti ihan itse?" Se ilme, kato mä osasin! Niin ihana! ❤️ No voitte vaan arvata mikä on tämän jälkeen ollut 'lempileikki', saappaiden jalkaan vetäminen tietysti. :)

H kertoi tänään, että Lucas oli taas ollut vetämässä saappaita jalkaansa kun puhuttiin, että lähdetään kauppaan. Hän oli hiffannut, että jos menee seinän viereen nojaamaan käsi seinää vasten niin ne saakin helpommin jalkaan ja kävellyt seinän viereen ja nojannut, mutta hupskeikkaa missä saapas? Sehän jäikin keskelle eteisen lattiaa. No käveli saappaan luo ja taas takaisin seinän viereen ja nosteli jalkaansa ylös mut taas se saapas jäi. Voi hassu!

Miten hän voikaan kasvaa näin silmissä? En kestä, äidin iso poika! ❤️

❤️annieweliina

Saa tulla Juniori! ❤️

Vihdoinkin meillä on kaikki valmista vauvaa varten, sillä sain tänään Hoon patistettua kokoamaan vauvan pinnasängyn valmiiksi. Ei oo tässä hänellä kiirettä pitänyt sen suhteen vaikka huomenna rv 41. :D Miesten logiikalla senhän voi koota silläkin aikaa kun me ollaan vauvan kanssa sairaalassa. :D

Mä en tähän suostunut, että jotakin on vielä tekemättä siinä vaiheessa kun synnäri kutsuu. Hormoonihirviö sai siis tahtonsa läpi ja sänky koottiin. ;) Nyt voin huokaista helpotuksesta ja hyvillä mielin lähteä synnyttämään kun on pikkuisella petikin paketissa. ❤️ Sillä mä myöskin haluan nukuttaa vauvan alusta asti omassa sängyssään, että tottuu siihen heti.

Meidän perheessä on ollut tapana laittaa vastasyntynyt äitiyspakkaukseen ensimmäisiksi kuukausiksi nukkumaan. Itseasiassa toi äitiyspakkauksen reunalakana on mun nuorempien sisarusten vanha. ;) Lucas taisi ensimmäiset kaksi kuukautta nukkua äippäpakkauksessa, kunnes nappasin sen laatikon pois ja laitoin hänet pelkkään pinnikseen. Koska meillä ei nukuta perhepedissä niin tuo pieni laatikko tuo sen sijaan vauvalle turvallisuudentunnetta kun on tottunut masussakin olemaan ahtaassa tilassa. Oon kuullut tän jakavan hiukan mielipiteitä, sillä toiset on sitä mieltä, että laittaa nyt vauva pahvilaatikkoon nukkumaan? :D mutta sitähän varten se patja siellä äitiyspakkauksen pohjalla on, eikö? ;)

Miten teillä nukutaan ensimmäiset kuukaudet?

Huomenna on tosiaan rv 41 ja mulla on viimeinen neuvola josta saan lähetteen käynnistykseen. Toivotaan kuitenkin, että pikkuinen päättää tulla maailmaan ennen käynnistystä. Torstai olis hyvä päivä syntyä, niin olis molemmat pojat syntyneet 3 päivä, toinen helmikuussa ja toinen heinäkuussa. :)

❤️annieweliina