Vauvauinnin vesipeto

Aloitettiin vauvauinti Lucaksen ollessa noin puolen vuoden. Hän on aina pitänyt vedestä ihan hirmuisesti, eikä ole koskaan sen enempää säikkynyt. Sukellukset ja kaikki on alusta asti mennyt aivan loistavasti, eikä häntä ole koskaan tarvinnut sen enempää houkutella veteen. Vaikka pari kertaa on vettä vedetty väärään kurkkuun ja kupsahdettu lautan päältä veteen tarkoituksetta, niin silti hän on aina luottavaisin mielin jatkanut uipottelua. Vanhemman pitää osata pysyä myös rauhallisena vahingon sattuessa, sillä turha hysteerointi aiheuttaa lapselle pelkoa.

Kuva: Matti Savoila - Sameiden vesien sukeltajat

Harjoittelimme muutaman kuukauden ajan Lucaksen kanssa pötköllä uintia. Edistystä tapahtui niin huimasti, että hänen ollessa 1v3kk ui hän jo yksinään pötkön avulla ilman kenenkään avustusta. Nyt hän siis on parin kuukauden ajan polskutellut uimahallissa yksinään menemään ja aiheuttanut aina suurta hämmennystä kanssauiskentelijoissa. Ihmiset kyselee, kuinka vanha hän on ja että uiko hän tosiaan tuolla pelkällä pötköllä eikä hänellä ole mitään muuta apuvälinettä?! Ja äiti vastaa ylpeänä, KYLLÄ! ❤️ "Noin pieni ja noin hienosti." Näin on! :)

Kuva: Matti Savoila - Sameiden vesien sukeltajat

Mä oon siis vahvasti sitä mieltä, että vauvauinnista on oikeasti todella paljon hyötyä lapsen uimaan oppimiselle. Monesti oon kuullut puhuttavan, että siellä vaan totutellaan veteen ja leikitään, ihan lapsellista. Mutta kyllä mä väitän, että meidän poika on siellä kerta kerralta oppinut uimaan paremmin. Ja kun me tarpeeksi kauan tätä jatketaan, niin kohta me uidaan jo ilman mitään apuvälineitä ja todellakin alle kouluikäisenä. :) suosittelen siis oikeasti kaikille vauvauintia. Älkää uskoko huhupuheita korvatulehduskierteistä yms. meidän pojalla ei ainakaan ole ollut yhtäkään korvatulehdusta vaikka ollaan kerran viikossa vauvauinnissa käytykin.

Nyt kun tuo aurinko taas alkoi näyttäytymään täällä meilläkin päin, on L päässyt joka päivä polskuttelemaan pihalla myös altaassa. Vesipeto on aina vesipeto. ;) Hyppyjä altaaseen ja veden roiskimista aurinkoa ottavan äidin päälle. Kunhan lapsella on hauskaa. :) Tänään oltiin koko päivä Mumman ja Vaarin luona touhuamassa mun pikkusiskon huomisia rippijuhlia. Tai no mä ja Lucas nyt ei kauheasti pystytty mihinkään osallistumaan, joten täytettiin Mumman pikkuallas vedellä ja mentiin polskimaan ja äippä ottamaan arskaa. Sellainen rento aurinkoinen päivä meillä siis tänään. Juniorikin pysyy edelleen sitkeästi masussa, ehkä nyt kun aurinkokin paistaa haluaa hänkin jo pois sieltä, who knows? :)

Meidän vauvauintiohjaajan sopimusta ei jostakin syystä jatkettu ja se vaihtuu nyt kesän jälkeen uuteen. Meidän pitäisi jokatapauksessa vaihtaa ryhmää Juniorin syntyessä nyt sitten sellaiseen perheryhmään. Nyt oon alkanut miettimään, että onkohan kaikki ryhmät kuitenkin samanlaisia. Tai ohjaajat? Voiko hyväksi uimariksi pienenä oppiminen olla kuitenkin siitä ohjaajasta kiinni? Harmittaa kun soppari päättyy, sillä mulla ei ainakaan oo mitään pahaa sanottavaa meidän ohjaajasta.

Millaisia kokemuksia teillä on vauvauinnista?

Onko jollain suositella hyvää vauvauintipaikkaa Turun seudulta?

❤️annieweliina