Itämerellä

Lupaamani postaus meidän laivaristeilystä. Oltiin siis Viking Gracella seilaamassa miniristeily. Lähdettiin keskiviikkoillalla ja tultiin torstai iltana kotiin. Tarkoituksena oli syödä hyvin ja viihdyttää lapsia (lähinnä ehkä tuota isompaa vili-vilperttiä) ja voin sanoa, että reissu oli erittäin onnistunut ja kotiin palasi väsyneet mutta onnelliset matkaajat.

Varattiin risteily sen verran viimetinkaan, että jäljellä oli enää parivuoteellisia hyttejä jossa oli yksi yläsänky. Hytti oli erittäin mukava, joskin ihan himpun verran pieni meidän perheelle. Jos tilaa olisi ollut enemmän, niin se ois ollut ihan perfect. Hytti kun vaikutti enemmän kivalta pieneltä hotellihuoneelta.

Positiivista on kun kaikki on uutta ja ens kerralla aion olla hiukan aiemmin liikkeellä, jotta hyttejä olis vielä paremmin jäljellä. Semmonen perhehytti pitää vielä käydä katsastamassa.

Gracella on ihan hirveästi lapsille kaikkea järjestettyä ohjelmaa ja melkein joka kannella on joku lastenleikkihuone ynnä muu vastaava ja huoneita on jaoteltu vähän ikäryhmittäin.

Muutama asia näissä leikkipaikoissa sai kuitenkin mun niskakarvat pystyyn. Se, että osa vanhemmista ei katso lastensa perään tippaakaan. Toiset ovat jättäneet lapset oman onnensa nojaan leikkimään ja todennäköisesti istuvat ravintolassa kaljatuopin ääressä ja toiset eivät vaan vaivaudu katsomaan perään. 

Isommat lapset juoksevat hulluina ees taas ja pienemmät lapset meinaa jäädä jalkoihin. Katsot leikkipaikan ikärajaa -> 0-6v ja suurin osa lapsista ainakin 9v, ihmekkös jää pienemmät jalkoihin. 

Katsot kun joku taaperoikäinen poika puree toista lasta käteen ja yksi repii toiselta kaikki lelut kädestä. Yksi hakkaa toista leikkiautolla päähän ja perimmäisessä nurkassa istuu lapsi joka on kerännyt kaikki päältäajettavat autot ja mopot itselleen ja murisee kun joku toinen lapsi koittaa lähestyä ajatuksena ottaa yksi autoista. 

Kaiken kruunaa pallomeri. Seinällä lukee kissankokoisilla kirjaimilla; Ethän heitä palloja! Kuusi 9-vuotiasta lasta leikkii pallosotaa pallomeressä, pienimmät taaperot katsoo huuli pyöreänä ja saa ohimennen pallosta päähänsä kun laskevat liukumäkeä pallomereen.

Meno oli siis melkoista ja eniten ärsytti miksi kukaan ei puutu mihinkään? Miksei leikkipaikkojen ikärajoja noudateta? Miksi lasten annetaan käyttäytyä kuin apinalauma? Tai ennemminkin kuin hailauma merellä?

Shopaholic materialisti-mutsi pääsi taas taxfreessä vauhtiin ja tyhjensi Lundmyr of Swedenin tiskin tyhjäksi, ainakin melkeen. ;) Junnu sai torkkupeiton ja tuttipullon myöhempää käyttöä varten, Lucakselle uimashortsit ja ville viking juomapullo, sekä pojille molemmille tuttipaketti puokkiin. 

Mun sisko eli Lucaksen kummitäti oli meidän reissussa mukana ja osti Lucakselle Monsteriauton 1,5v lahjaksi. Poju kun tunnetusti on niin innoissaan kaikista kaksi- ja nelipyöräisistä. 

Muutama Lundmyrin kiva juttu jäi vielä kotona kaihertamaan äidin mieltä, että miksi mä jätin ne sinne? Miten niin shoppailufriikki? :D Ja myönnän kyllä olevani jonkun verran materialistikin. Mä vaan tykkään kaikista merkkivaatteista ja -tuotteista PALJON, mut kyllä mun lapset kulkee silti ihan Prismasta ja henkkamaukasta ostetuissa kledjuissakin.

Seisova pöytä meni ja petti mut taasen yhdeltä pikkuiselta osalta. Kirjolohenmäti. Miksi sitä ei enää ole? H sanoi, että oli ohimennen kuullut jonkun muunkin kyselevän siitä henkilökunnalta ja vastaukseksi asiakas oli saanut, ettei sitä ole enää missään näissä laivojen kattauksissa. Miksei? Siianmäti jota on tarjolla, on kuitenkin aika paljon kalliimpaa, joten en kyllä ymmärrä pointtia. 

No mutta onneks muu ruoka oli ihan sairaan hyvää ja sai mut unohtamaan sen mädin puutteen. Kokit leikkaamassa lihaa ja jälkiruokapöytä notkumassa herkuista, IsoNam! :) Kyllä Gracen seisovassa pöydässä on ehdottomasti panostettu laatuun.

Gracella on mahdollisuus myös studiokuvaukseen. Olen räpsässyt nää kuvat paperiversiosta kännykällä, joten sori huonolaatuisuus. Viimeksi kun olin Lucaksen kanssa Gracella hänen ollessa 5kk, kuvaaja itse pyysi saada ottaa hänestä kuvan. Ja koska kuva oli niin onnistunut, niin olihan se pakko ostaa. Nyt halusin sitten myös poitsuista yhdessä kuvan.

Valokuvaaja on kyllä erittäin taitava, sillä räpsäisi nämä kuvat muutamassa sekunnissa kun mä laitoin Junnun Lucaksen syliin ja menin itse metrin päähän taka-alalle ja seurasin vain ettei Junnu tipu. "Räps räps ja it´s ready thank you. What, oikeesti? Tuliko niistä oikeesti hyvät?! Itse kun oon kotona koittanut poikia yhdessä kuvata niin eihän siitä oo tullut yhtään mitään kun Lucas ei yleensä pysy sekuntiakaan paikallaan.

Mä olin ihan varma, että kun nään ne kuvat siinä taxfreen edessä seinällä, repeen totaalisesti, enkä todellakaan osta niitä. Mutta jouduinkin yllättymään positiivisesti, sillä ne oli täydelliset siihen aikaan verrattuna, mitä niiden ottamiseen meni.

Grace on kyllä oikea lapsiperheiden paratiisi näistä laivavaihtoehdoista mitä tässä nyt on. Suosittelen lämpimästi niitä jotka eivät vielä ole käyneet, menkää ehdottomasti tutustumaan uuteen upeaan laivaan, lapsetkin tykkää varmasti.

Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

❤️annieweliina

Hiuskriisin taltutus kotikonstein

Niin kuin aiemmin höpöttelin, että mä podin hirveetä kriisiä mun tukasta ja koska tää tuli sen verran nopeella aikataululla, päätinkin sitten taltuttaa sitä vähän kotikonstein. En olis näin pikapikaa saanut kampaajalta aikaa ja mä kun oon aina ollut sellainen kaikkimullehetinyt! Mä en todellakaan edes muista koska mä oisin värjännyt hiuksia viimeksi kaupanväreillä, joten se hiukan jännitti. Lisäksi arvatkaapa vaan kuka siinä värjäysoperaatiossa oli päämestarina? Kukas muukaan kun H. :D saattaa olla kyllä, että jäi viimeiseksi kerraksi tällä yhdistelmällä sillä minä+H+hiusvärit=täydellinen katastrofi. :)

Katastrofi= Mulla oli väriä siis aika paljon muuallakin kun hiuksissa. Jaloissa, käsissä, rinnalla, korvissa, selässä, niskassa ja NAAMASSA ja meidän laivareissu seuraavana päivänä, jes! :D Onneks kuitenkin sain lärvini hinkattua puhtaaksi, joten pystyin perumaan ohimennen mainitsemat sanani "mä en lähe mihinkään laivalle!" Ehkäpä ens kerralla mä meen kuitenkin sinne kampaajan penkille tai levitän itse sen värin sinne tyveen ettei tuu hiuskriisin tilalle parisuhdekriisiä. ;) no ei, ihan hyvin se meni, enemmänkin naurettiin sitä hirveetä säätämistä joka värjäämisestä koitui. :D

Värjäyksen toteutin tällä Schwarzkopfin million color hiusvärillä, sävyllä 3-0 Espresso Brown.

"Ensimmäinen kestävä, intensiivinen värijauhe - Uuteen värjäyskokemukseen. Hiusväri, jonka väripigmentit imeytyvät jokaiseen hiukseen antaen värille kestävän lopputuloksen. Hienojakoinen värijauhe sekoitetaan kehiteaineeseen; ihanan voidemaisesta ja kiiltävästä seoksesta näkee heti, kuinka intensiiviseltä lopputulos tulee näyttämään. Voide on helppo sekoittaa ja levittää hiuksiin, ilman valumista. Pakkauksen mukana tuleva kiiltohoitoaine hoitaa hiuksia ja ylläpitää sen väriloistoa. Upeaa, kestävää kiiltoa."

Mä ostin kaksi purkkia, sillä mulla on pitkät ja ihan mielettömän paksut hiukset. Nää kaksi purkkia riitti just ja just ja ehkä inan verran olis saanut olla lisää, sillä pientä osaa hiuksista jouduttiin tahkomaan toisiin hiuksiin kun olikin jäänyt vähän värjääntymättä.

Jos värjäätte tällä värillä niin pienenä vinkkinä, älkää tehkö samaa virhettä kun mä. Kannattais joskus oppia lukemaan ne ohjeet ennen kun alkaa säheltämään. ;) jauhe siis laitetaan sinne voiteen sekaan ja sekoitetaan keskenään ravistaen pulloa. Mä menin sitten hölmönä tässä vaiheessa jo laittamaan sen värjäykseen tarkoitetun "suppilopään" siihen väripulloon kiinni, vaikka se oli tarkoitus sekoittaa sillä tavallisella korkilla joka siinä oli kiinni, ennen kuin jauheen sinne laitoin. No tämä sitten aiheutti sen, että jauhetta meni sinne "suppilo-osaan" sekoittumatta ja se tukki sen niin, että kun värjäys piti aloittaa ei sieltä tullutkaan mitään ulos. Painettiin sitten purkkia niin kovaa, että varmaan arvaattekin miten siinä sitten kävi? Präiskis ja väriä kaikkialla muualla kuin hiuksissa. :D joten sekoittakaa väri sillä tavallisella tasaisella korkilla ja vaihtakaa vasta sitten se värjäyskorkki siihen pullon päähän. :)

Lopputulos oli kyllä silti kommelluksista huolimatta tosi hyvä. Väri antoi paljon uutta kiiltoa hiuksiin, joskin siitä tuli musta aika paljon tummempi kuin mitä väripurkki lupaili. Nää näyttää ehkä enemmän mustilta kuin ruskeilta ja tosi tummanruskea tän pitikin olla. Jokatapauksessa ei haittaa mua, sillä olin niin kyllästynyt hiusteni lämpiviin sävyihin ja halusin tilalle jotain todella paljon kylmempää sävyä ja tämä kyllä toteutui. Nyt sitä voi taas ainakin hetken olla tyytyväinen hiuksiinsa. ;)

Mitäs tykkäätte mun uudesta tukasta? Kumpi parempi? :D

Värjääkö muut kaupan väreillä hiuksiaan?

❤️annieweliina

Neuvolakuulumisia; poikien yhteisneuvola

Meillä oli maanantaina poikien kanssa yhteisneuvola. Lucas 1,5v ja "Juniori" 3vkoa. Ihanaa kun terkka laittanut pojille yhteiset ajat nyt muutamiin käynteihin, niin ei tarvii siellä jatkuvasti laukata. Tutkittiin ensin uusin tulokas ja annettiin Lucaksen touhuta lelujen kanssa.

"Juniori"

Paino 5705g (5020g kotikäynnillä)

Pituus 58,6cm (55cm syntymäpituus)

Pipo 40,5 cm (38,5cm syntymäpipo)

"Suloinen, potra poika! Kasvaa hienosti rintamaidolla. Kasvoilla hormoninäppyjä, muuten iho siisti. Sammasta suussa, suos. puolukka. Silmät ja napa siistit. Heijasteet norm. Aukile auki."

Vähän on pojuilla eroa, sillä Lucas on painanut 2kk iässä 5480g ja ollut 58,9cm pitkä ja 3kk iässä 6180g ja 61,6cm. On ne lapset niin erilaisia. :)

Lucas

Paino 10235g (9560g)

Pituus 80,6cm (76,4cm)

Pipo 48cm (47,6cm)

Suluissa 1v2kk pituuskontrollineuvolan mitat huhtikuulta.

"Touhukas poika! Kasvaa tasaisesti. Käyneet TYKS:ssä kasvuseurannassa. Syö vaihtelevasti. Nukkuu hyvin, yhdet pitkät päikkärit. Iho siisti. Kehitys menee hienosti eteenpäin."

Lucakselle tehtiin myös muutamia testejä jotka kuuluu puoltoistavuotisneuvolaan. Terkka testasi Lucaksen kuuloa ja hänen korvan takaata vaivihkaa sellaisella laitteella teki piipittävään äänen, korva kerrallaan. Lucas hämmästyi ja kääntyi taaksen katsomaan mikä se oli. :) Terkka antoi Lucaksen vielä itse kokeilla painaa laitteen nappulaa josta ääni tuli, sehän vasta hauskaa oli. Sitten terkka laittoi lattialle kolme palikkaa ja käski Lucaksen rakentaa niistä tornin. Lucas laittoi yhden palikan toisen päälle ja alkoi kaivelemaan lelulaatikosta muita leluja, jotka tais olla kiinnostavempia. :) sitten testattiin vielä pinsettiote ja kokeiltiin siis miten Lucas tarttuu nauhan päässä olevaan helmeen ja hienostihan se onnistui.

Terkka oli myös ihmeissään siitä, miksi vanhan asuinpaikkakuntamme neuvola oli lähettänyt Lucaksen pituuskontrolliin Tyksiin. Hänen ja hänen kollegansa mielestä tilanne oli vielä neuvolassa seurattava tilanne, sillä olihan hän kasvanut vaan -1 käyrällä ja vähän käynyt sen alla. Kerroin myös oman ihmetykseni asiasta, sillä Lucas on aina ollut hieman pieniruokainen ja hampaita tehdessään syönyt aina vielä huonommin. Tyytyväinen lapsi hän on kuitenkin aina ollut, joten en mä silti koskaan oo huolissaan hänestä ollut. Neuvolassa aina ovat vaan saaneet mut sitten stressaantumaan vielä enemmän Lucaksen vaihtelevasta syömisestä ja se on kyllä kiristänyt välillä äidin hampaita. Mutta tän tyksireissun jälkeen mä päätin, että mä en enää turhia stressaa, kyllä se lapsi syö kun sillä on nälkä ja hyvin hän on tasaisesti kasvanut koko ajan omaa tahtiian. Niin ja eipä niistä keliakia- ja kilpirauhastesteistä mitään haittaa ollut, tulipahan testattua ettei niissä ollut mitään vikaa. :)

Saatiin vielä kasa opuksia ja muutama lahja. Kyläyhdistykseltä ihanat villasukat ja  paikalliselta Mannerheiminlastensuojeluliiton yhdistykseltä ihana Barbababa-kuosinen lorupussi. Aivan ihanat ideat, ei me vaan Lucakselle tälläisiä saatu vanhalta asuinpaikkakunnaltamme.

Seuraava neuvola onkin sitten kuun lopussa jolloin on Lucaksen 1,5v lääkärintarkastus ja "Juniorin" 6vkoa terveydenhoitajakäynti.

Onko teidän lapset saaneet syntymälahjoja neuvolassa?

❤️annieweliina

Voihan hormoninäppylät

Meidän Juniorille ilmestyi reilu viikon ikäisenä hormoninäppylöitä. Ensin muutama leukaan, sitten poskipäihin ja pikkuhiljaa niitä on ilmestynyt koko pieni nassu täyteen. Nää on mulle ihan uutta, sillä Lucakselle ei tullut kuin pari hassua näppyä poskipäihin. Voisko tää johtua siitä, että Junnu parempi syömään kuin Lucas on koskaan ollut ja saa siis äidinmaidon mukana sitten äidinhormoneja paljon enempi kuin L aikoinaan?! Nää on taas näitä äidin pohdintoja. :D tietysti voihan heillä vaan olla erilainen ihotyyppikin ja siis niin heillä minusta onkin.

Hormoninäppyjä kutsutaan myös vauva akneksi ja eikös aknenäpyt voi olla tosi kipeitäkin? Nää Junnun poskipäissä olevat näyttääkin jotkut aika kipeiltä. Varsinkin nuo valkopäiset mitkä punoittaa vierestä. Mahtaako olla? Säälittää pikkuinen kun nyt on niin kuumakin ja hiostaa ja sitten on vielä tämmösiä inhottavia näppyjä. :( osaksi on nää varmaan hikinäppylääkin, ainakin ne mitä on päälaella.

Muuten Junnun iho on tosi siisti, noi on selkeesti keskittynyt vaan tuohon naaman alueelle, eli mistään allergiastakaan ei voi olla kyse, sillä sillon näppyjä olis muuallakin.

Ristiäispäivä on nyt lyöty lukkoon reilu kuukauden päähän ja täällä sormet ja varpaat ristissä toivon, että lähtisivät siihen mennessä pois. Olis kiva, että poitsu sais ekana juhlapäivänään olla oma komea itsensä, mutta eihän sille sitten mitään mahda jos niitä sillon vielä on. Luin jostakin, että nää voi vaivata jopa puolen vuoden ikään asti.

Onko teidän lapsilla ollut paljon hormoninäppyjä? 

Lähtikö ennen 2kk ikää?

❤️annieweliina

Risteily pienten lasten kera

Me ollaan tykätty lasten kanssa laivalla risteillessä iltalähdöistä. Vaikka nukkumaan pitääkin mennä melkeen heti laivaan saavuttua, on meillä koko seuraava päivä aikaa touhuta kaikkea.

Meillä ylipäätään lähteminen on aina sen verran säätöä ees taas, että pari kertaa aamulähdöillä risteilleenä voin sanoa, että ei oo kyllä meidän juttu. Hirveä säätö lähtöaamuna kotona ja samanmoinen seuraavana aamuna laivasta poistuessa. Mä mielelläni menen sinne rauhassa illalla suoraan nukkumaan ja lähden rauhassa seuraavana iltana. :D

Huomenna illalla me lähdetäänkin sitten vetten päälle kelluskelemaan Viking Gracelle. Lucas pääsee leikkipaikkoihin remuamaan ja äiti odottaa jo vesi kielellä seisovan pöydän herkkuja, nam! katkarapuja, mätiä ynnämuuta mitä ei oo pitkään aikaan saanut syödä, oi, oi, oi... ;)

Lastenvaate houkutuksiakin siellä on ja saas nähdä mitä Lyndmuria yms. mukaan tällä kertaa tarttuu.. :D Taitaa olla pare mennä yksin tax freehin ja laittaa visusti kassit piiloon. ;) ei vaan, en mä yleensä hirveästi noottia saa lastenvaateostoksista, ellen sitten oo ostanut sitä viidettätoista pipoa, ihan vaan siks koska sekin oli niiiiiin hieno. ;D Mutta minkäs sille mahtaa kun on tällänen lastenvaatefriikki?

Pakko esitellä teille nää uudet ihanuudet. Mun yks hyvä ystävä Jasmina perheineen kävi eilen katsomassa "Junioria" ekaa kertaa ja toivat Junnulle lahjaksi Lundmyrin aivan ihanan tähtitopin ja älskling-rätin. Jos Jasu näet tämän niin kiitos vielä. ;) ❤️

Mä rakastuin heti tohon rättiin, musta se oli ihana vähän erilainen kun normaalit harsorätit. Tää tulee kyllä varmasti olemaan kovassa käytössä. :)

Varattiin risteilyn aamupala ja ruokailu seisovasta pöydästä nyt jo etukäteen. Lasten kanssa niin helppoa, kun vaihtoehtoja montakymmentä mitä syö. Varsinkin kun tuo meidän esikoinen on sellainen nirppis mikä on, niin onpahan sitten varaa valita mitä syö. Mä ajattelinkin tässä lähiaikoina tehdä vähän tarkempaa postausta näistä meidän taaperon ruokailutottumuksista.

Mennään siis nauttimaan hyvästä ruuasta ja viettämään aikaa perheen kesken vähän eri maisemiin. Gracella on lapsille ihan hirveästi kaikkea ohjelmaa joten Lucaskin on varmasti hiukan innoissaan ja aika loppu päivän jälkeen. Vähän erilaista ohjelmaa taas tähän normaaliarkeen. Teen postauksen sitten meidän reissun jälkeen miten meillä meni. :D

Miten teillä risteillään lasten kanssa?

❤️annieweliina

Mittarissa puolitoistavuotta

Meidän pieni hurmurimme saavutti mittariinsa tänään 1,5v. Vastahan me juhlimme 1v synttäreitä ja nyt siitäkin on jo puoli vuotta. Aika menee kyllä ihan siivillä ja kohta me vietetäänkin jo 2v synttäreitä, hui, mun vauva alkaa jo olla isopieni poika.

Mumma ja Vaari kävi illalla kylässä ja toivat Lucakselle lahjaksi moottoripyörän. Meillä siis rakastetaan näitä tällä hetkellä yli kaiken ja "Nönnön" kuuluu kun näitä vitkutellaan ees taas. Pieni mies ei malttanut edes nukkumaan mennä ilman uutta moottoripyöräänsä vaan se piti saada puppanan kanssa viereen tietysti. Ihanaa kun toinen tykkää niin kovasti jostain, ettei malta olla hetkeäkään ilman. Äitikin alkaa jo pikkuhiljaa lämmetä ajatukselle, että jospa se mönkijä sitten hankitaan 2v lahjaksi, kun toinen niin kovasti tykkää. Lisäksi meillä tykätään lukea kirjoja ja leikkiä hiekkalaatikolla, keinua ja liukua liukumäestä. Lastenohjelmat ei kiinnosta, mutta Fröbelin palikoiden tahtiin tanssitaan. Samaten jos isi kattoo crossipätkiä, on poika silmä tarkkana heti kainalossa kyttäämässä.

No mutta, mitä meillä osataan? Lucas osaa sanoa kaksi sanaa "Anna" ja "Äitä" eli Äiti. Satunnaisesti on myös tullut vastauksia "en" ja "joo", mutta musta tuntuu, että nää on vähän "vahinkoja" vielä, sillä eivät oo jokapäiväisiä. Lucas osaa myös uida itse sekä kellukkeiden, että pötkylän varassa. Uimahallissa me uidaan vaan pötkylällä, mutta nyt ostettiin myös kellukkeet kesäksi uimarannoille, kun ei siellä uskalleta antaa uida pelkän pötkylän varassa yksinään, vaikka siis vieressä ollaan koko ajan tietysti. Lucas osaa myös syödä itse, laittaa kengät jalkaan (kaikkien muiden isot kengät on kivoja :D), on itse kiipeilyn mestari ja osaa äännellä eri eläinten ääniä ja tunnistaa eläinten ja esineiden kuvia kirjoista. Äiti tietysti tietää muutamia muitakin juttuja mitä poju milläkin tarkoittaa. Osaa vilkuttaa, halata, antaa suukon ja lähettää myös lentosuukon. Hän osaa myös näyttää oman mielipiteensä ja juosta äitiä karkuun. ;)

Hampaita meillä on tehty jo yhteensä 14 kappaletta ja ne pestäisiin niin ahkerasti jo itse 2 kertaa päivässä. Vähän täytyy silti äidin tai isin auttaa, sillä muuten menisi koko homma vaan hammastahnan imeskelyksi hammasharjasta. Meillä on opittu myös loukkaantumaan ja auta armias millaiset krokotiilinkyyneleet saadaan aikaiseksi, kun joku menee vasten tahtoaan. Lucas on myös jostain syystä innostunut yhtäkkiä keräämään kukkia ja nimenomaan päivänkakkaroita. Ulkona kun ollaan hän nyppii pelkät kukkaosat nyrkkiinsä ja joskus niitä saattaa olla kymmenkuntakin hänen nyrkissään. Siinä hän sitten touhuaa ja tuhtaa ees taas päivänkakkarat nyrkin sisässä. Hassu. :D

Meillä asustaa siis vilkas ja erittäin rohkea puolitoistavuotias pieni mies, joka ei turhia ujostele. Ja tälle pienelle miehelle äiti leipoi myös tänään kakun. Me ei olla Lucakselle vielä annettu hirveästi mitään herkkuja. Jätskiä hän on satunnaisesti saanut maistella ja pullaa tai keksiä juhlissa, mutta näitäkin siis suht harvoin. Tänään juhlapäivän kunniaksi poju sai maistaa äidin tekemää mutakakkua, muttei se oikeen ollut hänen mieleensä. Jäätelö ja mansikat teki kauppansa ja mutakakku jäi lautaselle. :D Lucas on kyllä selkeästi enemmän suolaisen ystävä, niin kuin äitikin. Tän maailman helpoimman ja herkullisimman mutakakun ohje löytyy täältä.

Millaisia muiden puolitoistavuotiaat ovat ja mitä osaavat?

❤️annieweliina

Hiuskriisi!!!

Apua! Mä poden aivan hirveetä tukkakriisiä. Ärsyttää nää pitkät kun ne tulee aina heitettyä vaan kiinni. Sitte kun mä oon vielä niin huono tekeen mitään erikoisia kampauksia; lettejä yms. niin ne on aina ihan tylsällä nutturalla tai perusponnarilla. Alla yks kuva mun säälittävistä lettiyrityksistä. Ranskanletti joka kiertää takaata toiselle sivulle. :D

Haha. Säälittävä yritys, eikö? Mites sitten liukuvärjäyksen laita? In vai Out? Alkaako se olla jo menneen talven lumia? Viime kampaajakäynnillä ei värjätty muuta kuin tyvi, koska en ollut vielä varma mitä vaalealle osalle teen ja nyt raja alkaa olla jo melko alhaalla. Eilisellä kauppareissulla meinasin jo ostaa pari tuhkanmustaa väripurkkia ja huitasta päähän kun tää tukkakriisi alkaa jo olemaan jokapäivänen ongelma. Päätin kuitenkin vielä toistaseks jättää purkit kauppaan siksi aikaa et oon ajatellut tän asian loppuun asti järjellä, ettei tuu hätiköityjä päätöksiä vaihteeks. ;)

Tänään mä sitten jätin pitkästä aikaa hiukset auki. Testataan nyt sitten kuinka tiellä ne on koko ajan lasten kanssa, vai meneekö ne hyvin menossa mukana. Jotenkin en kuitenkaan raaskisi näitä lyhyeksikään leikata, sillä onhan niitä vaivalla kasvatettu tähän mittaan.

Todays Outfit, Hiukset auki

mä ostin vähän uusia vaatteita pitkästä aikaa ja pakko hehkuttaa vähän sitäkin. Raskauden aikana kun ei oikeen mikään mennyt päälle niin arvatkaa vaan miltä shoppailu tuntui. ;) Sorruin sitten muutamiin haaremihousuihin ja im in love. Niin mukavat päällä ja enpä olis ikinä uskonut pantterikuosisia housuja itseni päällä nähtävän mut niin sitä vaan joskus yllättää itsensäkin. Mä oon yleensä aika tylsä ja melko arka vaatteiden suhteen, mutta nyt päätin vähän räväyttää. :D mitäs pidätte mun päivän asusta?

Mutta, mutta palataan siihen hiuskriisiin. Mitä mä teen?

Värjäänkö hiukset kokonaan tummaksi ja jätän pitkäksi? 

Vai jätänkö liukuvärjäyksen ja pätkäsen vähän pituutta pois?

Vinkkejä helppoihin ja nopeisiin arkikampauksiin?

❤️annieweliina