Mittarissa puolitoistavuotta

Meidän pieni hurmurimme saavutti mittariinsa tänään 1,5v. Vastahan me juhlimme 1v synttäreitä ja nyt siitäkin on jo puoli vuotta. Aika menee kyllä ihan siivillä ja kohta me vietetäänkin jo 2v synttäreitä, hui, mun vauva alkaa jo olla isopieni poika.

Mumma ja Vaari kävi illalla kylässä ja toivat Lucakselle lahjaksi moottoripyörän. Meillä siis rakastetaan näitä tällä hetkellä yli kaiken ja "Nönnön" kuuluu kun näitä vitkutellaan ees taas. Pieni mies ei malttanut edes nukkumaan mennä ilman uutta moottoripyöräänsä vaan se piti saada puppanan kanssa viereen tietysti. Ihanaa kun toinen tykkää niin kovasti jostain, ettei malta olla hetkeäkään ilman. Äitikin alkaa jo pikkuhiljaa lämmetä ajatukselle, että jospa se mönkijä sitten hankitaan 2v lahjaksi, kun toinen niin kovasti tykkää. Lisäksi meillä tykätään lukea kirjoja ja leikkiä hiekkalaatikolla, keinua ja liukua liukumäestä. Lastenohjelmat ei kiinnosta, mutta Fröbelin palikoiden tahtiin tanssitaan. Samaten jos isi kattoo crossipätkiä, on poika silmä tarkkana heti kainalossa kyttäämässä.

No mutta, mitä meillä osataan? Lucas osaa sanoa kaksi sanaa "Anna" ja "Äitä" eli Äiti. Satunnaisesti on myös tullut vastauksia "en" ja "joo", mutta musta tuntuu, että nää on vähän "vahinkoja" vielä, sillä eivät oo jokapäiväisiä. Lucas osaa myös uida itse sekä kellukkeiden, että pötkylän varassa. Uimahallissa me uidaan vaan pötkylällä, mutta nyt ostettiin myös kellukkeet kesäksi uimarannoille, kun ei siellä uskalleta antaa uida pelkän pötkylän varassa yksinään, vaikka siis vieressä ollaan koko ajan tietysti. Lucas osaa myös syödä itse, laittaa kengät jalkaan (kaikkien muiden isot kengät on kivoja :D), on itse kiipeilyn mestari ja osaa äännellä eri eläinten ääniä ja tunnistaa eläinten ja esineiden kuvia kirjoista. Äiti tietysti tietää muutamia muitakin juttuja mitä poju milläkin tarkoittaa. Osaa vilkuttaa, halata, antaa suukon ja lähettää myös lentosuukon. Hän osaa myös näyttää oman mielipiteensä ja juosta äitiä karkuun. ;)

Hampaita meillä on tehty jo yhteensä 14 kappaletta ja ne pestäisiin niin ahkerasti jo itse 2 kertaa päivässä. Vähän täytyy silti äidin tai isin auttaa, sillä muuten menisi koko homma vaan hammastahnan imeskelyksi hammasharjasta. Meillä on opittu myös loukkaantumaan ja auta armias millaiset krokotiilinkyyneleet saadaan aikaiseksi, kun joku menee vasten tahtoaan. Lucas on myös jostain syystä innostunut yhtäkkiä keräämään kukkia ja nimenomaan päivänkakkaroita. Ulkona kun ollaan hän nyppii pelkät kukkaosat nyrkkiinsä ja joskus niitä saattaa olla kymmenkuntakin hänen nyrkissään. Siinä hän sitten touhuaa ja tuhtaa ees taas päivänkakkarat nyrkin sisässä. Hassu. :D

Meillä asustaa siis vilkas ja erittäin rohkea puolitoistavuotias pieni mies, joka ei turhia ujostele. Ja tälle pienelle miehelle äiti leipoi myös tänään kakun. Me ei olla Lucakselle vielä annettu hirveästi mitään herkkuja. Jätskiä hän on satunnaisesti saanut maistella ja pullaa tai keksiä juhlissa, mutta näitäkin siis suht harvoin. Tänään juhlapäivän kunniaksi poju sai maistaa äidin tekemää mutakakkua, muttei se oikeen ollut hänen mieleensä. Jäätelö ja mansikat teki kauppansa ja mutakakku jäi lautaselle. :D Lucas on kyllä selkeästi enemmän suolaisen ystävä, niin kuin äitikin. Tän maailman helpoimman ja herkullisimman mutakakun ohje löytyy täältä.

Millaisia muiden puolitoistavuotiaat ovat ja mitä osaavat?

❤️annieweliina