Sadepäivän iloja

Sadepäivä, mikä ihana tekosyy leipoa.

Koska oltiin oltu koko päivä sisällä, ellei lasketa aamuista Elixia-käyntiä, niin piti keksiä jotain mielekästä puuhailua sisällä.

Leivottiin isomman pikku-murun kanssa Focacciaa. Nam!

Tosin sillä pikkuapulaisella oli vaan kädet jauhossa ja suu täynnä taikinaa.

 

Sipuli-Oliivi Focaccia

4 dl maitoa

50g hiivaa

1 tl suolaa

1 rkl sokeria

n. 8 dl vehnäjauhoa

50 g (n. 1 dl) juustoraastetta

1/2 dl oliiviöljyä

päälle:

 1-2 (n. 150g) sipulia

1 + 1 rkl oliiviöljyä

ripaus suolaa

mustapippuria myllystä

reilu 1 dl oliiveja

50g (n. 1 dl) juustoraastetta

Sekoita kädenlämpöiseen maitoon hiiva, suola, sokeri ja juustoraaste. Lisää jauhot vähitellen puuhaarukalla sekoittaen. Lisää loppuvaiheessa oliiviöljy. Kaada taikina leivinpaperille uunipelille. Taputtele jauhotetulla kädellä taikina uunipellin mittaiseksi. Peitä leivinliinalla ja kohota.

Kuullota ohueksi lohkotut sipulit oliiviöljyssä paistinpannulla. Mausta ripauksella suolaa ja mustapippuria. Voitele kohonnut levy oliiviöljyllä. Levitä sipulit ja puolitetut oliivit levylle. Ripota pinnalle juustoraastetta.

Paista uunin keskiosassa 250 asteessa n. 10 min tai kunnes on kypsä.

  Tarjoa salaattien tai keittojen kera.

Viime kerralla mä tein tätä mustista oliiveista ja punasipulista, eli tätä voi mukauttaa ihan oman maun mukaan. Tää versio oli ehkä vähän suolaisempi ja enemmän mun makuun, mutta kuitenkin vähemmän Hoon makuun. Makuasioita...

Lucaksen kummitäti tuli tänään kylään ja me nautittiin tätä uunituoretta Focacciaa teen kanssa.

Sellaisia sadepäivän pieniä iloja. Ystävä, teemuki, uunituore Focaccia ja kuulumiset. Mii laik. ❤️

❤️annieweliina

Tämän hetken lempilelut!

Millä meillä nykyään mieluiten leikitään?

Milläs muullakaan kun äidin "tupperikipoilla". Joka päivä meillä availlaan tuota muovikippolaatikkoa. Niistä on niin kiva rakennella erilaisia torneja ja kaikkein mukavinta on kaataa se kippotorni leviäksi keittiöön. Salaattilinko on yks lemppareista. Mitä enemmän nippeleitä ja nappeleita sen kivempi. Pojat!

Alkuun mä kielsin menemästä sinne muovikippolaatikolle, mutta tarkemmin miettien, mitä väliä? Eipä tuo niillä leikkiessä paljoa mitään hallaa saa tehtyä. Onpahan taas hetken paikoillaan ja touhuaa jotain itselle mielekästä. Eikä joka asiaa vaan kertakaikkiiaan voi alkaa kieltämäänkään. Edelleen menettää se ei-sana merkityksensä jos sitä jatkuvasti hokee.

Nää muovikipot on myös mitä parhaimpia kypäriä, hattuja tai mitä vaan... Kippo nurin päähän ja juoksujalkaa ympäri kämppää. Eihän sitä näkyä voi kun nauraa.

Semmosia tämänhetkisiä leikkejä ja leluja meillä täällä.

Kuuluuko nämä teidän lasten lempileikkeihin?

❤️annieweliina

IpanaPöperöt osa 2

Tämän viikkoisessa IpanaPöperössä ei niinkään ole mitään "tekemistä" sillä ei paljoa muuta tarvitse tehdä kun heittää uuni ja liesi päälle... :D Eli juuri sellaista ihanan helppoa arkiruokaa. Valmistuu siinä sivussa ihan kaikkea muuta touhutessa. Vuorossa olisi siis....

Kanankoivet ja Riisi

 

 

Mä muistan miten me pienenä tapeltiin mun siskon kanssa kumpi saa syödä noista koivista nahat. Kyllä kuulitte oikein, ne nahat. Nam! Mä rakastin sitä rapeaa maistuvaa nahkaa. On tuo poika tullut kyllä äitiinsä taas tässäkin, sillä tahtoisi myös syödä kanoista vaan nahat. Ja tuo riisi. Lucas rakastaa riisiä. Lautaselta on siis ensimmäisenä kaikonnut nahat, sen jälkeen riisi ja viimeisenä puputtaa niitä itse kananpaloja.

Halusin tällä viikolla jakaa tämän enemmänkin vinkin kuin reseptin teille näissä IpanaPöperöissä, sillä meidän taaperon lautanen oli pitkästä aikaa niin nopeasti tyhjä, etten ehtinyt edes hep sanoa. Eli kyllähän kaikki osaa kanat paistaa uunissa ja keittää riisin, eikä mun tarvii niitä tähän erikseen ohjeistella.

Bon appetit!

❤️annieweliina

Operaatio Ylimääräset Veks!

Mä oon päättänyt saada tän ylimääräsen vatsamakkaran huitsin nevadaan tästä, joten oon alkanut liikkumaan enemmän. Neuvolan jälkitarkastuksessa mua kiellettiin laihtumasta enempää vähään aikaan, sillä jos laihtuisin samaa tahtia niin mun maitoon alkais kuulemma erittyä ympäristömyrkkyjä mun kropasta. Mä olin ihan äimänä, kun en ollut koskaan tuollaisesta kuullutkaan. Enkä mä kyllä oo missään vaiheessa mitään laiduttanutkaan. Ne raskauskilot vaan tällä kertaa mun onnekseni katos johonkin jo kaks viikkoa synnytyksestä. Viime kerralla se ei käynytkään ihan näin helposti, vaan tuskailin niiden ylimääräisten 25 kilon kanssa koko imetyksen ajan, seitsemän ja puoli kuukautta urheillen ahkerasti. Tosin tällä kertaa ei niitä noin paljon tullutkaan. Lukema jäi nyt tässä raskaudessa siihen +15kg.

Vaikka raskauskilot nyt onkin karistettu niin kyllä niitä ylimääräsiä kiloja vaan silti löytyy joita on siis kertynyt jo ennen lapsia. Nyt mä vaan haluan ne viimeisetkin ylimääräiset pois tai ainakin tän kropan aikalailla kiinteemmäksi.

Oon palannut Elixiaan jumppailemaan ja käydään poikien kanssa tekemässä kunnon vaunulenkkejä muutamaan kertaan viikossa. Yhtenä osana meidän viikko-ohjelmaa on taas Elixia-Baby. Lisäks me alotettiin Hoon kanssa yks iltaproggis, josta mun ei alkuun pitänyt puhua ollenkaan täällä ennen kun ollaan saatu tää proggis päätökseen. Mut möläytämpä nyt kuitenkin. Niin monessa mun seuraamassa blogissa on ollut puhetta vatsalihashaasteesta. Tää alko kiinnosta mua ja mun alko tekee mieli ottaa itestä mittaa. Mä sitten heitin tän Hoolle ilmaan, että vedettäiskös lokakuu vatsalihaksia joka ilta ja katotaan mihin meistä on? Onko siitä mitään hyötyä?! Saadaanko oikeesti tuloksia tällä aikaan?! Hoo oli heti messissä ja mä googlettelin kuvahaulla jotain sopivaa ohjelmaa meille ja täällä sitä nyt ollaan rutisteltu vatsalihaksia muutama päivä alla näkyvällä ohjelmalla.

Operaation tarkoituksena siis enemmänkin kropan kiinteytys kuin niinkään laihduttaminen. Toivottavasti rääkki tepsii.

Paljonko muille tullut raskauskiloja ja miten äkkiä ja millä lailla karisivat pois?

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille! ❤️

❤️annieweliina

Halloween kemut

Nyt kun kutsut on vihdoin saateltu matkaan, niin voin teillekkin hihkaista, että meillä juhlitaan parin viikon päästä Lucaksen nimppareita, sekä meidän uutta kotia ja teemana on halloween.

Oon jo aika paljon tehnyt rekvisiitta-hankintoja ja selaillut pinterestiä rohmuten kaikkia ideoita. Sormet tässä syyhyää jo päästä toteuttamaan. Vaikka juhlien järjestäminen onkin puuduttavaa, mutta ai että mä silti tykkään järjestää ja ideoida.

Mun suvussa on ollut tapana viettää aina nimppareita niiden läheisempien ihmisten kesken ja haluan suoda sen ilon myös omille lapsilleni. Nyt kun meillä on tuparit samaan aikaan, niin saa Lucas siinä sivussa vähän isompimuotoiset nimpparit.

Vietetäänkö teillä nimipäiviä?

Nyt mä jatkan tätä mun ideointia siellä pinterestissä kun on vielä hyvä draivi päällä.

Ihanaa viikonloppua! ❤️

❤️annieweliina

Rakkaat esineet

Mä sain jo ELOKUUSSA haasteen Äiti ja Melukylän lapset - blogin Terhiltä ja hups kun aika onkin mennyt nopeesti. En ryhtynyt heti toimeen kun meillä on muuton jäljiltä edelleen joitain tavaroita laatikoissa ja muutenkin oli tosi tosi vaikeaa valita ne 7 rakkainta esinettä. Itseasiassa en oo vieläkään ihan varma olisinko vaihtanut muutaman toiseen. Niitä rakkaita esineitä olikin yllättävän monta.

Haasteen nimi on siis Rakkaita esineitä ja siinä on tarkoitus esitellä kodistaan 7 esinettä, jotka ovat jostain syystä rakkaita ja joista ei haluaisi luopua. Jokaisesta esineestä tulee laittaa kuva ja kertoa lyhyesti tarina, miksi juuri se esine on rakas. Laittakaahan haastetta myös eteenpäin. :)

Tässä tulis mun 7 rakkainta esinettä:

Patsas

Valmistuttin molemmat samasta koulusta vuonna 2005 ja mentiin kihloihin meidän valmistujaispäivänä. Oli siinä porukka äimänä kun valmistujaisissa vietettiinkin kihlajaisia. Sukulaiset olivat kylläkin närkästyneitä kun ei oltu etukäteen kerrottu mitään, eikä heillä ollut siis kihlajaislahjojakaan. Eihän me nyt lahjojen perässä kihloihin menty. Jokatapauksessa jälkikäteen niitä sateli ja tuon patsaan saimme siis kihlajaislahkaksi minun mammalta ja pappalta.

Hääkuva

Mikä voikaan olla rakkaampaa kuin kuva yhdestä rakkaimmista päivistä, jota et unohda ikinä?

 

Poikien Vauvakirjat

Muistot talteen äidin pienten aarteiden vauva-ajasta. Näitä on mukava sitten lueskella vuosien päästä. Edelleen mä välillä lueskelen omaani ja naureskelen kaikille hauskoille jutuille. Mm. sille kun olen pienenä laulanut ihme ja kummaa näin: "Siilillä on kiipit ja linnuilla on höyhötä, pupulla ja ovaralla turkit pehmota"...  On mukavaa taltioida näitä myös omille lapsilleen.

 

Häälahja Suklaa

Eihän tätä raaskinut syödä? Yksi niistä muutamista häälahjoista joita saimme, sillä olimme toivoneet ropoja häämatkatilillemme. Lähdimme sinä samaisena yönä, jolloin menimme naimisiin kohti helsingin lentokentää josta kone suuntasi Kreikkaan Santorinille. Aivan upea paikka, juuri tuollaiselle "kuherruskuukaudelle". ❤️

 

Korurasia

Mammalta ja Pappalta olen joskus aikoinaan saanut lahjaksi tämän hopeisen korurasian, johon on päälle kaiverrettu nimeni. 

 

 Maljakko

Olimme Hoon kanssa ensimmäisellä yhteisellä ulkomaanmatkallamme Turkissa Marmariksessa vuonna 2008. Vietimme iltaa yhdessä ravintolassa ja siellä järjestettiin bingo, josta voitin tämän maljakon. Hoo osti mulle kiertelevältä ruusukauppiaalta sitten ruusun tähän maljakkoon siihen ravintolan pöydälle. ❤️

 

Nalle

Meillä oli ollut joku typerääkin typerämpi riita ja töistä lähtiessä mua odotti auton tuulilasissa tämä nalle anteeksipyynnön kera. Joskus ne supisuomalaiset jöröt miehetkin osaa yllättää. ❤️

 

 Tässä mun 7 rakasta esinettä.

Rouva Y

Ulmai - Kadun aurinkoisella puolella

Ada Amelia - Oliivin Elämää 

Heli - Tinkerbella

Teidät on haastettu! Seuraavaksi mä haluan siis nähdä teidän 7 rakkainta esinettä. :)

❤️annieweliina

Ristiäiskarkit

Mä väsäsin aikoinaan Lucaksen ristiäisiin muistokarkit vieraille ja väsäsin nyt sitten sellaiset tietysti myös Niclaksen ristiäisiin. Tällä kertaa hieman viime kertaa viisaampana, sillä viimeksi mä väsäilin niitä selkä kyyryssä lattialla viimeisenä iltana ennen ristiäisiä varmaan yli kolme tuntia. Se oli niin puuduttavaa ja voitte vaan kuvitella montako ärräpäätä siinä lensi?! Mä en tosiaan ollut osannut kuvitellakkaan kuinka suuri homma niissä oli. Nyt me alettiin sitten viikko ennen kastepäivää joka ilta tehtailemaan muutamaa karkkia ja tällä kertaa mä sain myös apuvoimia IsiHoolta.

Ristiäiskarkkien tekoa varten tarvitset:

Omar karkkeja
helmiäispaperia
liimapuikon
silkkinauhaa

Leikkaa ensin helmiäispaperista omar-karkin ympärille sopivankokoisia paloja. Kääri lappu karkin ympärille ja liimaa kiinni toiselta puolen. Sido silkkinauhasta solmut karkin molemmille sivuille.

Tulosta mahdollisimman pienellä fontilla lapsen nimi sekä ristiäispäivä ihan perus valkoiselle paperille ja leikkaa niistä sopivankokoiset lappuset karkin päälle. Liimaa lappu karkkiin ja ristiäiskarkki on valmis.

Me tehtiin ensin tehdastyönä kaikki karkit monena iltana ja kun kaikki 55 kappaletta oli tehty niin liimattiin vasta nimilaput karkkeihin kiinni.

Nämä ristiäiskarkit mä olen pojille väsännyt mun Maria-tädin innoittamana, joten kaikki kunnia näistä hänelle. ❤️

Mitäs tykkäätte näistä?
Oletteko te tehneet tälläisiä ristiäisiin?

 ❤️annieweliina