KaksVeen Suusta

äL on alkanut yhtäkkiä puhua pälpättämään vaikka millä mitalla. Oikeastaan tuolta Rukan reissulta meille palautui kotiin yks oikeen papupata. Oliskohan meidän mukana ollut ystäväpariskunnan 3vee lapsi vähän avittanut asiaa, sillä äL kuuli koko ajan toisen puhuvan niin alkoi varmaan sitten itsekin pälpättämään. Hän osaa jo muodostaa jopa neljän sanan lauseita ja tää kaikki tapahtui niin äkkiä, että äitikin on tässä ihan hämillään. Yks päivä sanoi mulle "Äiti anna vauva tyytii..", istui siis itse sähkömoponsa päällä ja halusi äN:n kyytiinsä. Söpöä! Ihan hassua kommunikoida yhtäkkiä oman lapseen kanssa ihan normi-puheella. Siis tottakai ne jotkut sanat on edelleen sellasia, mitä vain äiti ymmärtää, mutta paljon on alkanut puhua jo ihan tosi selkeästi. Kaikkein ihaninta on nähdä lapsen kasvoilla se onnistumisen tunne, kun äiti oikeasti ymmärsi mitä mä sanoin. Hymy valtaa koko kasvot. Pakko se on vaan myöntää, että mun pienestä pojasta on tulossa vähän isompi pieni poika taas. Askel kerrallaan sitä kasvetaan isommiksi ja äiti on näistä samalla onnellinen, mutta myös "surullinen". Mä en vaan kestä miten nopeaan nää lapset kasvaa...

Muutamia esimerkkejä äL:n sanavarastosta:

Sää = äL eli hän itse

Vauva = Pikkuveli

Ahhii = Vaari

Tengä = Kengät

Aitoa = Maito

Yi / Tääne = Käärme (äiti on tainnut vähän hyihyitellä :D )

Tuuttus = Brutus

Päipä = Leipä

Kaaka = Kaakao

Ninniaa / Popo = Moottoripyörä / Mopo yms.

Kiikka = Purkka

"Tää Ninniaa..."

äL siis kutsuu itseään Sää, mikä on mun mielestä melko huvittavaa, sillä aloin miettiä mistä se oikeasti johtuu. Tulin siihen lopputulokseen, että kun kysyn häneltä aina, että "Otaks sä maitoa?" "Annaks sä äitille sen?" "Tuleks sä tänne?" Niin hän on alkanut kutsua itseään Sää. Olis varmaan pitänyt tuon "sä" tilalle käyttää ihan hänen nimeään, niin yrittäisi edes lausua sitä. Mutta mistäs mä olisin voinut tollasta hoksata. Nyt kun pyydän häntä sanomaan oman nimensä, hän vastaa aina Sää. Haha, aika hassunhauskaa.

Tuo papupata on myös alkanut niin paljon matkimaan kaikkea mitä äiti tai isi sanoo, joten täällä pitää olla aika varuillaan mitä suustansa päästää. Sammakoita vaan välillä väkisinkin pulpahtaa suusta ja eikö tuo yks ole heti hokemassa sitä perään. Pitää siis olla nyt vaan tarkkana. Osa on sitä mieltä, että äL on alkanut puhumaan melko myöhään. Mutta alkoi kävelemään kuitenkin jo kymmenkuisena, joten ei kai sitä kaikkea voi aikaisin oppia? Toisaalta nyt tää puheenkehitys tulee kyllä niin vauhdilla, että meille tää on ollut ihan hyvä näin. Ollaan ymmärretty toisiamme hyvin aiemminkin, nyt vaan ehkä inan paremmin.

Koska teillä on alettu puhua pälpättämään?

 

 

Pöllöpoika 2vee

 

Vihdoin ja viimein mä pääsen vilauttamaan meidän titi-fanin synttäreitä, joita juhlittiin tuossa kolmisen viikkoa sitten. Itse en ehtinyt paljoa kameran takana hyöriä, joten mun ystävä oli häärämässä kameran kanssa meillä. Osa kuvista on siis Jatta Kronmanin käsialaa ja osa mun omiani. Meillä siis juhlien teemana toimi pöllöpojan tämänhetkinen lemppari; TiTi-nalle. äL oli kovin innoissaan kun joka puolella oli TiTejä. Mä tein kaikki muut tarjottavat itse, mutta kakun tilasin. Ehkä äN:n 1vee synttäreille mä koitan alkaa taas säätämään itse tuolla sokerimassalla, EHKÄ! Lapsille oli oma herkkupöytä; pienimuotoinen karkkibuffet, keksejä, poppareita ja suolatikkuja. Muita tarjottavia oli pikkupizzat, karjalanpiirakat munavoilla, ruis-sipsejä lohiherkulla ja cupcakeja. Me tosiaan juhlittiin näitä kahtena eri päivänä. Pistettiin porukka puoliksi ja jaksotettiin vielä niitäkin. Mua harmittaa aina näissä juhlissa, kun menee itellä niin säätäessä keittiön puolella ja ei kerkii edes juttelemaan kenenkään kanssa. Nyt musta oikeesti ekaa kertaa tuntui siltä, että oikeasti ehdin rupattelemaan vieraiden kanssa ja välillä vähän hengähtämäänkin. Hyvä päätös siis jakaa kahdelle päivälle. Lahjoja äL sai ihan hirmuisesti ja kaikki niin kivoja ja tarpeellisia. Sähkövempeleitäkin tuli ihan kaksin kappalein. Me Hoon kanssa ostettiin Mumman ja Vaarin kanssa puoliksi äL:lle bmw sähköauto (vaarin mielestä merkkiuskollisuus on aloitettava jo nyt ;D ) ja Papparainen oli ostanut Hoon siskon perheen kanssa puoliksi sähkömotocrossin. On äL:llä nyt sitten keväällä varaa valita millä lähtee huristelemaan puistoon. Juhlat sujui kaikinpuolin hyvin ja onnisyuneesti, vaikka herkkuja jäi kyllä ihan liikaa... Miten mä en taaskaan osannut hillitä itseäni? Hoo aina manailee miten mun pitää vetää kaikkien juhlien tarjoilujen kanssa överiksi. Musta kyllä oikeesti tuntui ennen juhlia siltä, että nyt mä osasin laskea just oikein, eikä tarjottavia oo yhtään liikaa. Just! No Hoo vei vähän työkavereille kakkua maistiaiseksi ja jotain suolaisia laitoin pakkaseen. Nuo kaks päivää oli ihan mahtavat. Niihin mahtui lasten temmellystä, naurua, hymyjä, iloa, onnellisuutta, herkutteluja, hassutteluja, yhdessäoloa ja kiitollisuutta. 

Kiitos vielä kaikille vieraille lahjoista ja että olitte tekemässä meidän pöllöpojan 2-vuotis juhlista ikimuistoiset.

Gugguun Drop 1 ostokset

Kirpparilta muuten kilahti taasen reilu kolmisensataa tilille, joten mä pystyin hyvillä mielin shoppailemaan tästä drop ykkösestä mun kaikki lempparit. Vähän oon kyllä vielä käynyt vilkuilemassa nettikaupassa äN:lle sitä beigeä jumpsuittia mintulla vetskarilla, mut toistaiseks on jäänyt vielä tilaamatta. Mulla on ollut oikeesti jotkut ihan hullut kaapintyhjennysviikot meneillään täällä kotona ja oon myynyt pois kaikkea pientä ja sellasta mitkä on vaan kerta toisensa jälkeen jäänyt kaappiin. Mulla on nyt menossa jo kolmas kahen viikon jakso tällä hetkellä kirpparilla, katotaas saadaanko nyt enää mitään kunnon pottia aikaiseksi, sillä aika jämätavaraa mulla alkaa siellä enää olla. Netissä oon myynyt kaikkia merkkivaatteita pois ja tälläkin viikolla oon jo tehnyt aika tilin, mutta fiksuna tyttönä mä laitoin ne säästöön tulevaa drop 2 varten. Kauhulla mä oon miettinyt ostoslistaa julkasupäivää varten. jaiks! Drop 2 kun julkaistaan trikoovaatteet. Jep, mutta ne drop 1 ostokset....

 

Meidän poikien vaatekaapeista ei taida oikeen enää muuta löytyä kuin näitä Gugguun ja Popin vaatteita. Mä oon oikeestaan kaikki muut laittanut kiertoon, sillä tuli huomattua, että ne muut jää sinne kaappiin päivä toisensa jälkeen ja popin raitaa ja gugguun ihania värikkäitä vaatteita tulee vaan puettua eniten päälle. Miikkarit ovat saaneet aika lailla väistyä tieltä, poislukien pöllöt <3 ja ihanaakin ihanammat ja yksinkertaiset slimmit. Muut ovat lähteneet pikkuhiljaa tässä uusiin koteihin ja mä oon saanut kartutettua rahapussia uusille ihanuuksille. Tää minttu kyllä vaan on niin <3.

 

Mitäs te tykkäätte näistä?

Mä oon niin in love ja täällä sitä raapustellaan sitä ostoslistaa sinne drop kakkoseen...

 

Toivepostaus; Meidän turvaistuimet!

Mä sain taannoin yhdeltä lukijalta toiveen, että tekisin postauksen meidän turvaistuimista. Nyt kun äN alkoi jo näinkin nuorena kasvaa ulos tuosta meidän turvakaukalosta, mä ajattelin, että nyt ois hyvä sauma hieman esitellä meidän turvaistuimia. Meillä on siis ollut mun ja Hoon autossa omat istuimet äL:lle ja nyt kun äN siirtyi myös istuimeen, me otettiin molemmat käyttöön yhteen autoon ja ollaan siirrelty niitä nyt sitten autoissa ees taas. Ihan tosi hankalaa. Kun mä palaan työelämään, on meidän hankittava molempiin autoihin omansa. Ei tästä siirtelystä mitään tule, vaikka nää meidän istuimet on kylläkin maailman helpoin siirtää, se ei se ongelma olekkaan, vaan se, että jos toinen vie lapset hoitoon ja toinen taas hakee, niin mitenkäs siinä kesken päivän niitä istuimia autosta autoon vaihtelet? Eikä niitä nyt viitsi aina sinne hoitopaikkaankaan jättää ja onko se edes mahdollista? No eniveis, meillä on siis käytössä lapsilla Cybexin palkki-istuimet. Hoon autossa on easyfix-kiinnikkeet, joten tuo toinen istuin on vähän erilainen kuin toinen. Tarkemmin ottaen istuimet ovat tämä ja tämä. Oz-Babyssä näyttäis nyt olevan aika kiva ale-kampanjakin menossa ja oon tässä pohtinut, että pitäisköhän mun ostaa toiset istuimet jo nyt?!

Mä ostin äL:lle ensin mun omaan autoon tämän istuimen, mutta se ei sopinut mun autoon sitten ollenkaan. Ensinnäkin istuinta ei olisi voinut kuvitellakaan selkä menosuuntaan laittavansa kuskin penkin taakse ja kun se oli hanttimiehen penkin takana, ei siinä penkissä voinut kyllä ketään istua. Toiseksi kiinnitys-systeemit olivat aivan sanonko mistä? Vöitä sinne ja vöitä tänne ja plääh, hankalaa! Ja kolmanneksi, kun äL nukahti autoon, hänen päänsä roikkui aina tyylin nilkoissa. tosi turvallista? Joten mä laitoin sen parin kuukauden käytön jälkeen myyntiin ja ostin tilalle cybexin. Mä oon ollut ihan tosi tyytyväinen näihin. Tosi helppo siirtää autosta toiseen tarvittaessa. Lapsen laittaminen istuimeen on helppoa ja nopeaa ja vaikka istuinta ei saakkaan kuin kasvot menosuuntaan, ainakin lapsi tykkää kun näkee ja mä olen ainakin luottanut siihen palkin turvallisuuteen. Lapset ovat nukkuneet aina tosi hyvin näissä ja pään asento pysyy oikeana. Onhan nämä Cybexit saaneet testivoittoja, sekä älyttömän hyviä arvosteluja testeissä. En voi muuta kuin antaa täyden kympin omalla käyttökokemuksellani näistä, varsinkin kun vertauspohjaakin löytyy.

Terveiset Rukalta!

Kotona siis ollaan jälleen monta kokemusta rikkaampana ja ajattelin paukauttaa oikeen kunnon kuvapläjäyksen meidän reissusta ulos. Mehän lähdettiin siis edellisviikon perjantaina illalla ajelemaan omalla autolla yötä vasten kohti Kuusamoa lomailemaan Holiday Club Kuusamon Tropiikkiin viikoksi. Matkustaminen yötä vasten oli kyllä ihan nappivalinta ja päätettiinkin lähteä ajamaan myös kotiin yötä vasten viime perjantaina illalla, vaikka mökin palautus olisi ollut vasta lauantaina puolilta päivin. Kahdentoista tunnin matkustus päivällä lasten kanssa ei vaan sitten houkutellut yhtään. Matkat yötä vasten sujui ongelmitta lasten herätessä muutaamaan otteeseen, mutta nukahtivat kyllä välittömästi uudestaan. En siis todellakaan karsasta ajatusta lähteä ensi kerrallakin auton kanssa ajelemaan.

Me tehtiin kyllä tuon viikon aikana vaikka ja mitä. Ulkoiltiin paljon. Käytiin Rukalla pulkkailemassa ja touhuamassa erilaisia lumiaktiviteetteja. Vuokrattiin moottorikelkka ahkion kera ja kierrettiin Rukan ympärysreitti koko perheen kera. Käytiin kylpylässä pulikoimassa ja riekkumassa AngryBirds Activity-Parkissa. Syötiin muutamaan otteeseen ravintolassa. Herkuteltiin ja oltiin ja hölläiltiin. Meidän mökki jossa majoituimme oli ihan vastikään valmistunut, olikohan siellä kukaan edes aiemmin yöpynyt? Hienot puitteet kuitenkin ja hintakaan ei päätä huimannut. Mä todellakin haluan tuonne uudestaan. Tää oli eka kerta kun mä olin Rukalla, me ollaan aiemmin lomailtu aina Levillä, mutta tää oli kyllä jollain tavalla paljon kivempi paikka. Ja matkustuksen kannalta paljon lähempänäkin. Tänä vuonna ei päästy rinteisiin asti. Ei vaan jotenkin yksinkertaisesti aika riittänyt ja toisaalta mietittiin sitä, että ens vuonna kun äL on 3 vuotta, niin hiffaa ehkä hippasen paremmin sen idean. Tuo kun on tuollainen hurjapää, niin saattapa sitä järkeäkin olla sitten vuoden päästä enemmän taas eikä tarvitse ehkä niin paljon äidin olla sydän syrjällään katselemassa sitä toohottamista. Summa Summarum, Meillä oli ihana Loma! <3