tiistai 4. marraskuuta 2014

Syksy mene pois!

Syksy on jollain tavalla niin kovin masentavaa aikaa kun kesä jää jälkeen ja ollaan siirtymässä talveen. Vaikka mulla onkin synttärit syyskuussa, niin enää tässä iässä edes se ei saa mua tykkäämään syksystä. Kieltämättä maisemat on kauniit kun ruska tulee, mut mulle tulee joka syksy jokin inhottava syysväsymys, joka ei meinaa selättyä edes d-vitamiineilla. Tuntuu, ettei jaksaisi tehdä oikein mitään ylimääräistä. Aamulla voisi köllötellä mahdollisimman pitkään sängyssä, vetästä verskat jalkaan ja hupparin päälle ja vaan olla möllöttää kotisohvalla leikkien lasten kanssa. Jos kuitenkin koko päivä oleillaan sisällä, niin päänuppi muistuttaa siitä illalla säryllään ja lisäks alkaa ne seinätkin kaatumaan päälle kun taapero menee pisin niitä tylsistyksissään. Eli pakko olis kuitenkin johonkin lähteä. Välillä tarttis vaan jonkun moisen potkun persuksille ja tää tosiaan vaivaa mua aina vain syksyisin ja kun lumi tulee mä oon taas ihan fiiliksissä ja kuosissa. Inhottava syysmasennus! Kärsiikö joku muu tästä vai olenko mä ainoa laatuaan?





 Mun mielestä vaan tää välivaihe on ihan tylsä. Sataa vettä, tuulee ja siis pelkkä ulkoilmakin on jo tosi masentava. Ennemmin katselisin sitä taivaalla möllöttävää ja lämmittävää kirkasta palloa (aurinkoa) biksuissa omalla terassilla tai vetäisin mun pikkupoikia pulkissa ja nauttisin jalkojen alla narskuvasta lumesta. Kevätkin on paljon kivempi vuodenaika, vaikka sekin on sellainen välivaihe. Silloin kuitenkin alkaa tulla valoisaa, kukat alkaa kukkia ja kaikki vihreä tulemaan esiin, sillä valmistaudutaan mun lempparivuodenaikaan KESÄÄN.

Nyt lasten kanssa ulkoilu on ärsyttävää kun jos edes kaatosateelta ulos pääset, niin kaikkialla on kuraista ja ilman niitä kurapöksyjä ja saappaita et voi kuvitellakkaan meneväsi ulos. Niin ja taas on enemmän rytkyjä mitä pukea päälle. Hanskojen päälle vielä kurahanskat ja haalarin päälle kurahousut ja ehkä sadetakkikin, riippuen säästä. Pue, pue, pue. Koiran tassuja saa olla lenkkien jälkeen pyyhkimässä ja pesemässä alvariinsa. EN TYKKÄÄ, en sitten yhtään. Tule jo talvi!

Jotain positiivista kuitenkin tähän loppuun; aloitettiin kerho ja muskari, kun vihdoin sain aikaiseksi ilmoittaa meidät muuton jäljiltä. On siis edes jotain kivaa puuhaa näihin masentaviin syysaamuihin.

Sellaista avautumista tällä kertaa. Mitä mieltä te olette syksystä?

6 kommenttia:

  1. Moikka. Olen lukenut blogiasi jo jonkun aikaan ja olen todella iloinen aina uusista postauksista! Olet todella aidon oloinen ihminen! Saisiko teidän staffista postausta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoistasi ja kiva kun tykkäät! :) Mulla on moneen otteeseen käynyt mielessä postaus Brutuksesta, mut se on vaan jäänyt ja jäänyt. Voisin koittaa toteuttaa sen tässä lähiaikoina! :)

      Poista
  2. Alku syksy on ihan kivaa aikaa, mutta tämä loppusyksy...pimeys ja sateet sais jo vaihtua valoisuuteen, lumeen ja pakkaseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, ehkä mäkin samaistun tohon alkusyksyn fiilikseen, mut tää loppusyksy on ihan tyhmä!

      Poista
  3. Tykkäsin niin alkusyksyn kuulaudesta sekä kauniista ruskasta, mutta nyt tämän harmaan ja pimeän vaiheen voisi pikakelata valkoiseen talveen. Just tänään juttelin ystävän kanssa, että tämä pimeys saa olon ihan väsyneeksi. D-vitamiinia tulee tankattua, kirkasvalolamppuakin mietin, mutta käytännössä sen käyttö voisi olla haastavaa. Mutta sieltähän sitä valkoista maata on luvattu, sitä odotellessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla etten oo ainut tän ainaisen väsymykseni kanssa. Nimenomaan niitä lumisateita odotellessa.. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ❤️