Me otettiin Niclaksen kanssa pieni varaslähtö ja aloitettiin nyt jo maistelemaan kiinteitä. No ens viikollahan hän on neljä kuukautta, joten ei tässä kovin suurta etumatkaa otettu. Meillä vaan on ollut taas muutama sellainen yö, että mun on oikeasti kokeiltava kaikki keinot. Tää alkaa olla tosi puuduttavaa jo ja mä alan olla tosi väsynyt ja rikki tähän tilanteeseen. Pakko saada nää yöt sujumaan paremmin, keinolla millä hyvänsä. Vellejä mä testailin, muttei poju suostu niitä syömään. Pullosta kyllä juo mun pumppaamaa maitoa, mutta tuota vellipulloa sylkee heti suustaan ja alkaa kiukutellen etsiä äitin tissiä. Kokeiltiin myös niin, että IsiHoo antais, mutta ei onnannu, ei vaan maistu ainakaan riisivelli pojulle. Kai sitä vois sitä maissivelliäkin vielä testata, mutta jotenkin epäilen, että menee sekin taas vaan lavuaarista alas.
Päätin aloittaa porkkanasta, sillä se on kuitenkin hieman makeampaa kuin mauton peruna. Lucaksen kanssa aloitin silloin bataatilla, mutta sitä ei nyt sattunut olemaan jääkaapissa. Mä siis keittelin tuossa keskiviikkona vähän porkkanoita ja laitoin ne survasten pamitsalla. Pikkuisiin minigrip-pusseihin ja pakkaseen valmiiksi. Ei tarvi joka päivä erikseen alkaa väsäilemään, vaan saa otettua pakkasesta sulamaan valmiin annoksen. Lorautin muutaman tipan tisumaitoa annoksen joukkoon ja ei kun maistelemaan.
Hmmmm.. Äitiiii, mitä tämä on? Alkuun ei mun mielestä ilme mitenkään erikoisemmin värähdellyt, mutta loppua kohden alkoi naama olemaan sen verran mutrussa, etten viitsinyt enää enempää antaa. Huomenna sitten taas uusiksi. Hyvin hän sitä kuitenkin suussaan maiskutteli ja oikeasti nieleskelikin sitä, eikä vain sylkenyt ulos. Pakko sanoa, että meni kyllä paljon paremmin kuin esikoisen kanssa aikoinaan kiinteiden aloittaminen. Muistan, miten en saanut häntä millään nieleskelemään ja kaikki tuli vain ulospäin mitä yritti sisään tunkea. Meillä meni jonkin aikaa ennen kuin sitä pystyi kutsumaan syömiseksi. Katotaan miten käy, hurraanko mä liian aikaisin nyt ja loppuviimein mennään samallalailla?!
Tällä porkkanalla ollaan menty nyt tämä viikko ja ensi viikolla ajattelin ottaa mukaan perunan. Kun ollaan perunaa maisteltu viikon verran, ajattelin vaihtaa hedelmään ja mielessä kävi päärynä joka oli ainakin Lucaksen ihan parasta herkkua näihin samoihin aikoihin. Toivotaan, että tästä maistelusta alkais olla siis sellaista hyötyä, että poju alkaa saamaan maidon lisäksi tuhtia kiinteetä ruokaa ja nukkuisi sitten yönsä paremmin. Onhan hän sen verran iso poika jo, etten yhtään ihmettele, ettei pelkkä maito riitä pitämään nälkää tarpeeksi kauan poissa.
Nyt me isommat nautitaan isänpäiväbrunssia täällä kotosalla, tästä lisää luvassa pian! Ihanaa isänpäivää kaikille iseille! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ❤️